Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on huhtikuu, 2014.

Kesäjuhlat & viisikymppiset, juomat ja vinkit

Viisikymppiset patinan kera     Peltivadeissa limu- ja olutpulloja, uusvanhassa metallimaljassa kuohujuomia, sinkkisaaveissa viinikanistereita, juhlapöydässä vanhoja kynttilänjalkoja ja lautasia. 50-vuotisjuhlisssa saa patina näkyä myös koristelussa.     Tervetuliaismaljat Vinkit   ·         Ota juhlavieraat vastaan tarpeeksi tilavassa paikassa. Pieni eteinen on aivan liian arkinen paikka tähän tarkoitukseen. ·         Tarjoa tervetuliaismalja oikeasta lasista. Unohda muovilasit. Jos sinulla ei ole tarpeeksi kuohuviinilaseja, lainaa, vuokraa tai hanki niitä niin paljon, ettei laseja tarvitse välillä tiskata. ·         Laita samppanja-, kuohuviini- ja muut tervetuliaisjuomapullot kauniisti suureen maljaan jäiden keskelle. Ripottele kukkia tai kukan terälehtiä jäiden päälle koristeeksi. ·         Hanki jäitä ja jäämurskaa runsaasti. Ne eivät maksa paljon kotiin kuljetettunakaan.   ·         Valmista tervetuliaispöytään myös pieniä suolaisia suupaloja

Tuorsniemen historiaa

Tuorsniemen kartanon juuret ovat syvällä. Kartanon mäellä on ollut Suomen kolmas lasitehdas ja olutpanimo. Laseista ei näy jälkeäkään, mutta oluttynnyreitä on onneksi säilynyt. Käytän niitä sisustuksissa. Niistä tulee fantastisia juttuja, kunhan pääsen niiden kimppuun. Tässä netistä löytämäni historiikin pätkä: Tuorsniemen lasipruuki (1781 - 1868) Porin pormestari Lars Sacklén osti Tuorsniemestä Pappilan tilan vuonna 1760. Tuorsniemi kuului vielä tuolloin Ulvilan pitäjään. Sacklénin tiedetään harjoittaneen Tuorsniemessä tehokkaasti maataloutta ja hän hankki myös neljä torpparia. Vuonna 1781 Sacklén sai kauppakollegiolta luvan lasitehtaan perustamiseen Tuorsniemen tilalleen. Kyseessä oli Suomen kolmas lasitehdas. Toiminta käynnistyi heti perustamisvuonna. Sacklén hankki Åvikin lasitehtaalta kaksi puhaltajamestaria, Påhl Björnin ja Michael Hartlinin. Mukana saapuivat myös Björnin kolme poikaa. Lasitehdas olikin pitkään Björnin suvun johdossa. Tehdas valmisti alkuaikoina pä

Verannan pesupaikka

Aurinko tekee ihmeitä aikaan. Veranta alkaa elää. Se odottaa viipyilijöitä. Koko talven se on toiminut vain läpikulkupaikkana. Laitoin verannalle pesupaikan unenpöpperöisten kasvojen aamupesuun. Samassa vadissa voi pesaista puutarhatöistä multaantuneet kädet. Pesin vadit ja saippuakupit ja toin naulakkoon mummon vanhan astiahantuukin kasvopyyhkeeksi. Käsipyyhkeet ladoin soikeaan emalivatiin. Pyyhin pölyt ja raivasin pöydät, lakasin lattian ja vaihdoin puhtaan räsymaton. Miten pienellä vaivalla saakaan niin paljon aikaan.

Rustiikkia grillausta

Nyt se alkaa. Grillaus! Löydä grillaukselle kiva paikka puutarhasta. Espanjan maaseudulla barbeque-paikka voi löytyä uima-altaan takaa oliivipuiden varjosta tai vanhan, jo poissa käytössä olevan navettarakennuksen muureilta, missä ruostuneet maatyökalut ja kärrynpyörät mukavasti auttavat rustiikkisen tunnelman kehittelyssä. Ei pingoteta vaan relataan vaikka espanjalaisittain.

Vinkki: Lappi-teemaa sisustukseen

En edes muista, kuinka monta lehtijuttua olen tehnyt tästä aiheesta. Aina kun käyn Lapissa, rakastun kelon harmauteen ja puun patinaan. Kaikenlaiset metsän käkkyrät, kuivuneet oksat ja kelopuun torsot pysäyttävät kauneudellaan. Lapin raanuissa, ryijyissä ja neuleissa näkee värejä, joita ei esiinny missään muualla.  Käytössä kuluneet ruuhet ja kärrynpyörät eivät onneksi ole joutuneet tulipesään, vaan ne on nostettu terasseja ja taloja koristamaan. Himmeli kahvilatuvan katossa heiluu hiljalleen kesät talvet. Lappi-teema sopii myös moderniin kotiin. Malttia se kuitenkin vaatii. Yksi kelonkäkkärä tai yhdet poronsarvet naulakkona taitavat riittää. Kuvat olen ottanut Poropuisto Koparassa Pyhätunturilla.

Asumisharjoittelua remontin keskellä

Hiljaisuus on käsin kosketeltavaa, varsinkin öisin. Pimeys ei minua haittaa  - oikeastaan täällä on paljon valoisampaa kuin Helsingissä. Tarkoitan silloin kuin pitää eli aamuisin ja päivällä, kiitos kartanon lukuisten suurten ikkunoiden. Helsingin-asuntomme, tuo pieni hevostalli - niin ihana kuin se onkin - sijaitsee pimeällä sisäpihalla korkeiden kerrostalojen katveessa. Auringon valo ei sinne yllä. Oudointa näin muutaman yön nukkumisen jälkeen on se, etten aamulla herää ensimmäisen ratikan kolkuttamiseen joskus viiden ja kuuden välillä. Siihen nimittäin tottui 24 vuoden Katajanokalla asumisen jälkeen. Nelonen vei ja toi, milloin minnekin, mutta aina se kulki olinpa itse liikkeellä tai en. Se oli tieto siitä, että elämää on, on ollut ja tulee olemaan. Ratikka, merkitset minulle samaa kuin kaupunki. Mitä muuta minulla on täällä, "jossakin" Porin takamailla kuin tämä remonttikohde: kartano? Ei kerrassaan mitään. Yyteri, unelmien hiekkarannat, totta, ihan vieressä.  Hiekka va

Lattian hiomista

Tänään päätin ottaa hikipäivän ja hioa santapaperilla (karheudet 120, 150 ja 180)) laminaatin alta paljastetun paksun ponttilautalattian yläkerran kammarissa. Ensin kävin paikallisessa K-Raudassa. Erittäin ystävällistä ja asiantuntevaa apua sain hommaan. Myyjän ohjeiden mukaan tartuin tuumasta toimeen. Hän oli aivan varma, että pärjään sekä lattian esikäsittelyssä että itse maalaamisessa. Olipa mukava käynti. Oikein kiiruhdin kaupasta takaisin talolle, laitoin vauhdilla remppavaatteet päälle, iskin jo aiemmin hankkimani pölysuojaimen naamalle ja aloin hionnan. Pölysi, kyllä, vaikka lattiassa ei ollut aiemmin ollut maalia. Imuroin lopuksi lattian. Huomenna oli tarkoitus tarttua pensseliin. En ole kuitenkaan vielä päättänyt, mikä valkoisen sävy lattiaan tulee, vai maalaanko sen harmaaksi. Jos valitsen harmaan, myös kammarissa olevien valkoisten seinäpaneelien väri tulee harkittavaksi. Samoin seinien väri. Mitä tämä päivä opetti? Sen, ettei rautakaupassa enää ole tumppuja, Spede-sk

Makasiiniin kappeli

1800-luvulta peräisin olevan makasiinin kellaritilasta saisi ihanan kappelin/hiljentymispaikan . Tarvinneeko seiniä kalkita uudelleen?  Sähkövaloja ei ole. Ehkä parempi. Kynttilöillä valaisisin. Puupenkkejä istuimiksi. Melkein jo aistin tunnelman, mikä syntyy kynttilänvalosta, suitsukkeista ja yrttikimpuista, joita ripustaisin rautakoukkuihin. Tila on valaistunut salamalla. Oikeasti siellä on pilkkopimeää. Oma kappeli, ei hassumpaa. Kuka muu haluaisi hiljentyä?

Värien valinta on tarkkaa

Yhteen seinään tapettia, toiseen maalia, mutta minkä sävyistä maalia, siinäpä kysymys. Herkullisia värejä kaikki.

Tutkimustyötä

Tein pienen tapettimatkan, ja halusin selvittää, mitä löysin. Eilenhän seinälevyn ja sen alla olevan pahvin takaa löysin hurmaavan ruskehtavan tapetin, joka tässä keskimmäisenä. Tältä istumalta en löytänyt oikeaa mallia, mutta Kultainen medaljonki (ylh.) ja Napoleon (alh.) olivat ainakin hengeltään eniten lähellä. Jatkan tutkimusmatkailua.