Valkoiset styrox-levyt, joissa on kohokuvioita - jokainen maalla asunut ne tietää. Ainakin meidän rintamamiestalon kattoihin isä laittoi styroxia. Se oli lämmin, muuta ei kai haettukaan. Myös kartanon yläkerrassa on käytetty styroxia yhden huoneen katossa. Se on minun tuleva työhuoneeni.
Olin jo osittain kunnostanut huonetta, poistanut lattiasta laminaatin, hionut alta löytyneen puulattian, maalannut sen osittain sekä maalannut myös paneeliseiniä. Kartanon ostajaehdokkaat olivat repineet pari styrox-levyä irti alla olevine pahveineen. Osa levyistä repsotti ikävästi, sillä ne oli huonosti kiinni pahvissa ja lautakatossa.
Kuuntelin kerrankin asiantuntijoita enkä ryhtynyt repimään kaikkea kerralla pois. Okey, ostetaan sitten ne puuttuvat styroxit ja kärvennellään ei niin mieleisen katon kanssa loppuelämä. Aie osoittautui mahdottomaksi. Menin tuttuun K-Rautaan ja kysyin, myyvätkö he styrox-levyjä. Ei myyty, mutta tilata kyllä voi. Piti tehdä uusi keikka ja tuoda malli mukana, niin tietävät tilata oikeanlaiset levyt.
Kun sitten menin levyn kanssa kauppaan, sisustusneuvoja ryhtyi ottamaan selvää asiasta. Missään tapauksessa asia ei ratkeaisi sillä minuutilla, vaan levyjen tilaaminen veisi vähintään vajaan viikon. Sillä lailla. Eikä sitten mitään kahta tai kolmea levyä voi ostaa, vaan pitää ostaa vähintään viisi neliötä ja ne maksavat yli 50 e. He sitten soittavat, kun ovat olleet yhteydessä tehtaaseen.
Tulin kartanolle ja päätin itse soittaa tehtaalle, josko heillä olisi jäänyt varastoon pyörimään pari styroxin palaa, ettei tarvitse hankkia viittä neliötä. Ystävällinen nainen Epsirasta täräytti heti, ettei kyseisiä styrox-levyjä ole enää valmistettu kahteen vuoteen. Kaupoille on kyllä mennyt ilmoitus tästä.
Hieman hävettikin, kun kyselin rumien styrox-levyjen perään. Kuka nyt enää tässä maailmassa sellaisia haluaisi. No minäkään en halunnut, mutta ajattelin pääseväni vähemmällä kun en revi kattoa heti alas.
Kerroin Epsiran naiselle, että levyjen alla on raakalautakatto. No, sehän on hieno, nainen hihkaisi.
Minä sitten säntäsin styroxeja repimään. Ne irtosivat mukavasti, mutta pahvin sisäpuoli karisi päähäni, silmiini ja lattialle pieninä palasina niin, että lopulta ihan joka paikka oli yltä päältä valkoisen silpun peitossa. KÄYTIN HENGITYSSUOJAINTA!
Olin yhtäkkiä mahdottomalta tuntuvan urakan kimpussa. Sotku oli karmea. Edellisten asukkaiden valaisimeen en uskaltanut koskea, vaan se ja sen alla oleva styrox-levy jäivät kattoon killumaan. Ovat siellä vieläkin. Kukahan tulisi poistamaan, että homma etenesi? Tällaisissa tilanteissa sitä on täysin avuton, ja se ottaa pannusta.
Styrox-levyt irtosivat kokonaisina. Keräsin ne kasaksi. Pahvien palaset keräsin ensin käsin ja pienen silpun lakaisin kasaan. Niin, menihän siinä samassa rytäkässä myös seiniltä vanhat tapetit. Niiden irrottaminen ei ollutkaan mitään helppoa, sillä liisteriä oli alle tuhlattu riittävästi.
Nyt pohdin, tapetoinko seinät vai maalaanko tai sekä että. Osan lattiasta olen siis jo maalannut Helsingin Sanomissa ilmestynyttä juttua varten.
Hommia piisaa. Aurinko paistaa. On helle.
Komeaa silppua. Osa kattolevyistä on työpöydälläni, tapetit ja kattopahvit lattialla.
Ihan kiva raakalautakatto paljastui styroxien alta.
Kuka tulee auttamaan ja irrottamaan valaisimen ja samalla viimeisenkin styrox-levyn?
Olin jo osittain kunnostanut huonetta, poistanut lattiasta laminaatin, hionut alta löytyneen puulattian, maalannut sen osittain sekä maalannut myös paneeliseiniä. Kartanon ostajaehdokkaat olivat repineet pari styrox-levyä irti alla olevine pahveineen. Osa levyistä repsotti ikävästi, sillä ne oli huonosti kiinni pahvissa ja lautakatossa.
Kuuntelin kerrankin asiantuntijoita enkä ryhtynyt repimään kaikkea kerralla pois. Okey, ostetaan sitten ne puuttuvat styroxit ja kärvennellään ei niin mieleisen katon kanssa loppuelämä. Aie osoittautui mahdottomaksi. Menin tuttuun K-Rautaan ja kysyin, myyvätkö he styrox-levyjä. Ei myyty, mutta tilata kyllä voi. Piti tehdä uusi keikka ja tuoda malli mukana, niin tietävät tilata oikeanlaiset levyt.
Kun sitten menin levyn kanssa kauppaan, sisustusneuvoja ryhtyi ottamaan selvää asiasta. Missään tapauksessa asia ei ratkeaisi sillä minuutilla, vaan levyjen tilaaminen veisi vähintään vajaan viikon. Sillä lailla. Eikä sitten mitään kahta tai kolmea levyä voi ostaa, vaan pitää ostaa vähintään viisi neliötä ja ne maksavat yli 50 e. He sitten soittavat, kun ovat olleet yhteydessä tehtaaseen.
Tulin kartanolle ja päätin itse soittaa tehtaalle, josko heillä olisi jäänyt varastoon pyörimään pari styroxin palaa, ettei tarvitse hankkia viittä neliötä. Ystävällinen nainen Epsirasta täräytti heti, ettei kyseisiä styrox-levyjä ole enää valmistettu kahteen vuoteen. Kaupoille on kyllä mennyt ilmoitus tästä.
Hieman hävettikin, kun kyselin rumien styrox-levyjen perään. Kuka nyt enää tässä maailmassa sellaisia haluaisi. No minäkään en halunnut, mutta ajattelin pääseväni vähemmällä kun en revi kattoa heti alas.
Kerroin Epsiran naiselle, että levyjen alla on raakalautakatto. No, sehän on hieno, nainen hihkaisi.
Minä sitten säntäsin styroxeja repimään. Ne irtosivat mukavasti, mutta pahvin sisäpuoli karisi päähäni, silmiini ja lattialle pieninä palasina niin, että lopulta ihan joka paikka oli yltä päältä valkoisen silpun peitossa. KÄYTIN HENGITYSSUOJAINTA!
Olin yhtäkkiä mahdottomalta tuntuvan urakan kimpussa. Sotku oli karmea. Edellisten asukkaiden valaisimeen en uskaltanut koskea, vaan se ja sen alla oleva styrox-levy jäivät kattoon killumaan. Ovat siellä vieläkin. Kukahan tulisi poistamaan, että homma etenesi? Tällaisissa tilanteissa sitä on täysin avuton, ja se ottaa pannusta.
Styrox-levyt irtosivat kokonaisina. Keräsin ne kasaksi. Pahvien palaset keräsin ensin käsin ja pienen silpun lakaisin kasaan. Niin, menihän siinä samassa rytäkässä myös seiniltä vanhat tapetit. Niiden irrottaminen ei ollutkaan mitään helppoa, sillä liisteriä oli alle tuhlattu riittävästi.
Nyt pohdin, tapetoinko seinät vai maalaanko tai sekä että. Osan lattiasta olen siis jo maalannut Helsingin Sanomissa ilmestynyttä juttua varten.
Hommia piisaa. Aurinko paistaa. On helle.
Komeaa silppua. Osa kattolevyistä on työpöydälläni, tapetit ja kattopahvit lattialla.
Ihan kiva raakalautakatto paljastui styroxien alta.
Kuka tulee auttamaan ja irrottamaan valaisimen ja samalla viimeisenkin styrox-levyn?
Kommentit
Lähetä kommentti
Kommentit tervetulleita. Loukkaavat kommentit poistetaan.