maanantai 14. heinäkuuta 2014

Remonttirahaa vadelmilla?

Katsokaapa näitä. Valtavan suuria vadelmia navetan takaa. Enpä olisi ikinä uskonut, että vadelmat ovat jo kypsiä. Näin ne sattumalta kun kurkkasin navetan nurkan taakse samalla kun viimeinkin illansuussa sain aikaiseksi  ottaa talteen raparperit. Mitä punaista siellä oikein näkyykään? Heinäkuun 14. päivänä pitäisi olla paras mansikka-aika.
Vadelmien kasvupaikka onkin erikoinen. Navetan seinusta ja edusta on kuuma pätsi. Puutarhavadelmat ovat levinneet jo aika laajalle alueelle. Ne kasvavat tietenkin mitä mahdottomampien ohdakkeiden ja nokkosten seassa. Ohdakkeet olivat lähes yhtä pitkiä kuin minä, nokkoset ulottuivat olkapään kohdalle. Sekaan mahtui myös amppareita.

Vadelmien himo ylitti kuitenkin kaikki vaarat. Siitä vain pistelkää ja nipiskelkää käsivarsiani. Näin minä tallaan teidät jalkoihini ja poimin herkut vakkaani. Se on nyt sitten menoa. Tätä tyttöä eivät nyt muut (kuten remonttiasiat) rassaa. Nyt poimitaan. Kun kerran ensimmäiset vadelmat on löydetty, seuraavat voi poimia jo huomenna. Poimintakausi kestää varmaankin pari viikkoa. Maija-emäntä kertoi saaneensa navetan takaa yli 200 litraa marjoja.

Kun olen pähkäillyt pääni puhki, miten rahoittaisin remontteja, tässähän tuli pieni vastaus. Laitan tilan tuottamaan. Myyn marjoja ja sieniä. Laitanko tienviereen kyltin: "Kartanon vadelmaa" vai menenkö pysäköintipaikalle myymään? Saakohan kuka tahansa niin tehdä vai pitääkö tutkia lupa-asioita? Olisin voinut laittaa myös talon matkailukäyttöön Porin Jazz -tapahtuman ajaksi. Olen kuitenkin sen verran pedantti, etten voinut sitä tehdä ennen kuin sisustukset ovat valmiita.
Ensi vuonna sitten talo on valmis ottamaan vieraitakin. Varattavissa on jazzien ajaksi kokonainen yläkerta: neljä huonetta, keittiö, wc ja suihku. Sopisi parhaiten elämysasumisesta nauttiville henkilöille. Kartanon breakfast tarjoillaan alakerran saleissa.

Mustat viinimarjatkin näyttivät olevan lähes kypsiä. Niitäkin voisin myydä. Vaikka rakastankin vadelmahilloa, en totta tosiaan itse tarvitse satoja litroja hilloja.
 On tämä onnea!Rakastan poimia marjoja ja sieniä. Kohtahan on kantarellien aika.

Niin, kun tulin poimintareissulta, pihan neljä jasmiinia otti minut, ryteikössä ryvettyneen, vastaan hienostuneeseen seuraansa. Ruohon ajelun jälkeen vaatimaton kukkapenkkikin alkoi elää mm. rubiininpunaisten liljojen myötä.





                      Pihassa oli laatikko. Laitoin salaattia, sipuleita, tilliä, persiljaa ja salviaa kasvamaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommentit tervetulleita. Loukkaavat kommentit poistetaan.

Antiikkipöydän öljyäminen

Saimme lahjoituksena suvulta Pertin isovanhempien talosta heille kuuluneen antiikkipöydän jostakin 1900-luvun alusta. Pöydän pinta oli pahoi...