lauantai 13. syyskuuta 2014

Aamunäkymiä

Ihana oli herätä, kun aurinko paistoi makuuhuoneen ikkunasta täydeltä terältä. Kun avasin oven ulos, sieltä tuli vastaan kirpakan tuntuinen syyshenkäys. Ruoho on vielä vihreää ja kasvaa yhä, oikeastaan mistään muusta kuin ilman raikkaudesta ei voi päätellä, että ollaan jo hyvän matkaa syksyn puolella.

Aamukahvia juodessani otin pari kuvaa keittiöstä ruokasaliin avautuvasta näkymästä. Ruokasaliahan ei ole vielä kunnostettu eikä sisustettu sen kummemmin. Verhotkin ovat edellisen asukkaan jäljiltä. Itse ajattelin rakennella tauluryhmiä, hankkia kattoon toisenlaisen valaisimen (ehkä kristallikruunun) ja verhoiksi tulee vaaleaa taftia, tietenkin. Verhot laskeutuvat lempeästi lattiaan saakka.

Kipaisin makuuhuoneen kautta yläkertaan. Makuuhuoneessa kissamme Lumi oli jo aamunokosilla, joten eipä voinut päiväpeitettä asetella vuoteelle eikä häiritä häntä.

Yläkerrassa kuvasin viikolla liisteröimäni tapetin. Huomatkaa, etteivät listat ole vielä asennettu, joten lopputulos on huomattavasti selkeämpi. Listojen väriksi ei tule valkoinen vaan ryhdikkyyttä lisäävä tummanharmaa.

Kuvasin myös yläkerran yhden kammarin oven, joka on osoittautunut ranskalaiseksi peilioveksi ehkä tuolta 1800-luvun puolivälistä. Ranskalaiseksi oven tekee se, että kehän ja peilin välissä on lisäksi lista. Salin pariovien kahvatkin ovat aika kauniita  - ja luultavasti vanhoja, jotkut jugend-ajalta.

Näillä eväillä ihanaan lauantaipäivään! Nautitaan luonnosta, sisustaa ehtii myöhemminkin.
                             Keittiö ja ruokasali. Kök och matsal.

                                 Poika jo aamu-unilla pienen riehumisen jälkeen.
                                        Älä tule häiritsemään! Don't disturb me!
                                         Ruokasalin sisustaminen tulee talvella ajankohtaiseksi.
                                   Tapetoitu ja maalattu, enää listat puuttuvat.
                         Hentoa Pikkurokokoo-nimistä tapettia valmistaa Tapettitehdas.
              Yläkerran vielä hivenen keskeneräisessä makuuhuoneessa on arvokas ranskalainen peiliovi.

3 kommenttia:

  1. Haloo, onko täällä ketään? Tänne voi kirjoitella kommentteja, toiveita, kysymyksiä, ihan mitä tahansa sisustukseen ja kunnostamiseen (elämään) liittyvää.

    VastaaPoista
  2. Heippa Paula! Hyvä kun vähän herättelet meitä lukijoita. Minunkin on niin monta kertaa pitänyt kirjoittaa sinulle.
    Siskoni parikymppinen tytär osti minulle jokunen vuosi lahjaksi kirjasi Rakas mökki (hän itse piti siitä kovasti). Tämä kirja on ainut sisustuskirja, jonka olen lukenut kannesta kanteen. Paljon olen sisustuskirjoja kyllä katsellut, mutta tämä kirja oli jotenkin poikkeus. Miten sitä kuvailisin; aito, herkkä, rehellinen, varmasti sydämellä ja ilolla tehty. Tekstissä on ainutlaatuista se, miten nykyinen hengittää yhdessä edesmenneen kanssa, historiaa ja menneitä sukupolvia kunnioittaen. Olet lahjoittanut siihen myös paljon itsestäsi, persoonallisuudestasi ja elämästäsi, josta huokuu paljon tyytyväisyyttä, kiitollisuutta ja iloa. Ihana kirja, omat tyttönikin pitävät siitä. Kuvat ovat suorastaan voimaannuttavia. Ei kovia ja kaukaisia, vaan läheltä ja lämpöisiä, armollisia.
    Ihan vahingossa löysin kesällä tämän blogisi, josta kyllä ilahduin kovasti. Sama elämäntäyteinen Paula täällä touhuaa. Olet kyllä todella ahkera ja reipas! Ja kaunista syntyy. Täällä lukijat jännityksellä odottavat aina uusia kuvia ja juttuja. Itsekin käyn täällä kurkistamassa monta kertaa viikossa! Täältä huokuu juuri tuo elämä, josta itsekin mainitsit eilen, ja siitä pidän kovasti. Kylmää maailmassa on muutenkin, kodit meillä hehkukoot rakkaudella tekemisestä! Ja olkoot sellaisia, joissa meillä kullakin on hyvä ja armoisa olla! Hyvää ja siunattua syksyä Sinulle ja lähimmillesi!
    Terveisin, Sanni

    VastaaPoista
  3. Kiitos Sanni, ihan kyynel tirahti silmäkulmaan, Te lukijat olette minulle tärkeitä. En kai itselleni kirjoita... Kiva huomata, että maailmasta löytyy hengenheimolaisiani.

    VastaaPoista

Kommentit tervetulleita. Loukkaavat kommentit poistetaan.

Antiikkipöydän öljyäminen

Saimme lahjoituksena suvulta Pertin isovanhempien talosta heille kuuluneen antiikkipöydän jostakin 1900-luvun alusta. Pöydän pinta oli pahoi...