Siirry pääsisältöön

Aamunäkymiä

Ihana oli herätä, kun aurinko paistoi makuuhuoneen ikkunasta täydeltä terältä. Kun avasin oven ulos, sieltä tuli vastaan kirpakan tuntuinen syyshenkäys. Ruoho on vielä vihreää ja kasvaa yhä, oikeastaan mistään muusta kuin ilman raikkaudesta ei voi päätellä, että ollaan jo hyvän matkaa syksyn puolella.

Aamukahvia juodessani otin pari kuvaa keittiöstä ruokasaliin avautuvasta näkymästä. Ruokasaliahan ei ole vielä kunnostettu eikä sisustettu sen kummemmin. Verhotkin ovat edellisen asukkaan jäljiltä. Itse ajattelin rakennella tauluryhmiä, hankkia kattoon toisenlaisen valaisimen (ehkä kristallikruunun) ja verhoiksi tulee vaaleaa taftia, tietenkin. Verhot laskeutuvat lempeästi lattiaan saakka.

Kipaisin makuuhuoneen kautta yläkertaan. Makuuhuoneessa kissamme Lumi oli jo aamunokosilla, joten eipä voinut päiväpeitettä asetella vuoteelle eikä häiritä häntä.

Yläkerrassa kuvasin viikolla liisteröimäni tapetin. Huomatkaa, etteivät listat ole vielä asennettu, joten lopputulos on huomattavasti selkeämpi. Listojen väriksi ei tule valkoinen vaan ryhdikkyyttä lisäävä tummanharmaa.

Kuvasin myös yläkerran yhden kammarin oven, joka on osoittautunut ranskalaiseksi peilioveksi ehkä tuolta 1800-luvun puolivälistä. Ranskalaiseksi oven tekee se, että kehän ja peilin välissä on lisäksi lista. Salin pariovien kahvatkin ovat aika kauniita  - ja luultavasti vanhoja, jotkut jugend-ajalta.

Näillä eväillä ihanaan lauantaipäivään! Nautitaan luonnosta, sisustaa ehtii myöhemminkin.
                             Keittiö ja ruokasali. Kök och matsal.

                                 Poika jo aamu-unilla pienen riehumisen jälkeen.
                                        Älä tule häiritsemään! Don't disturb me!
                                         Ruokasalin sisustaminen tulee talvella ajankohtaiseksi.
                                   Tapetoitu ja maalattu, enää listat puuttuvat.
                         Hentoa Pikkurokokoo-nimistä tapettia valmistaa Tapettitehdas.
              Yläkerran vielä hivenen keskeneräisessä makuuhuoneessa on arvokas ranskalainen peiliovi.

Kommentit

  1. Haloo, onko täällä ketään? Tänne voi kirjoitella kommentteja, toiveita, kysymyksiä, ihan mitä tahansa sisustukseen ja kunnostamiseen (elämään) liittyvää.

    VastaaPoista
  2. Heippa Paula! Hyvä kun vähän herättelet meitä lukijoita. Minunkin on niin monta kertaa pitänyt kirjoittaa sinulle.
    Siskoni parikymppinen tytär osti minulle jokunen vuosi lahjaksi kirjasi Rakas mökki (hän itse piti siitä kovasti). Tämä kirja on ainut sisustuskirja, jonka olen lukenut kannesta kanteen. Paljon olen sisustuskirjoja kyllä katsellut, mutta tämä kirja oli jotenkin poikkeus. Miten sitä kuvailisin; aito, herkkä, rehellinen, varmasti sydämellä ja ilolla tehty. Tekstissä on ainutlaatuista se, miten nykyinen hengittää yhdessä edesmenneen kanssa, historiaa ja menneitä sukupolvia kunnioittaen. Olet lahjoittanut siihen myös paljon itsestäsi, persoonallisuudestasi ja elämästäsi, josta huokuu paljon tyytyväisyyttä, kiitollisuutta ja iloa. Ihana kirja, omat tyttönikin pitävät siitä. Kuvat ovat suorastaan voimaannuttavia. Ei kovia ja kaukaisia, vaan läheltä ja lämpöisiä, armollisia.
    Ihan vahingossa löysin kesällä tämän blogisi, josta kyllä ilahduin kovasti. Sama elämäntäyteinen Paula täällä touhuaa. Olet kyllä todella ahkera ja reipas! Ja kaunista syntyy. Täällä lukijat jännityksellä odottavat aina uusia kuvia ja juttuja. Itsekin käyn täällä kurkistamassa monta kertaa viikossa! Täältä huokuu juuri tuo elämä, josta itsekin mainitsit eilen, ja siitä pidän kovasti. Kylmää maailmassa on muutenkin, kodit meillä hehkukoot rakkaudella tekemisestä! Ja olkoot sellaisia, joissa meillä kullakin on hyvä ja armoisa olla! Hyvää ja siunattua syksyä Sinulle ja lähimmillesi!
    Terveisin, Sanni

    VastaaPoista
  3. Kiitos Sanni, ihan kyynel tirahti silmäkulmaan, Te lukijat olette minulle tärkeitä. En kai itselleni kirjoita... Kiva huomata, että maailmasta löytyy hengenheimolaisiani.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Kommentit tervetulleita. Loukkaavat kommentit poistetaan.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Laattojen saumauksen uusiminen

Kunnostus tehty yhteistyössä Kiilto Oy:n kanssa. Äidilläni oli tapana sanoa, että laiska se töitään luettelee. Sanonta pitää joskus paikkansa, mutta ei minun tapauksessani. Töiden luetteleminen kun kuuluu työni kuvaan. Blogin pitäjällä pitäisi olla aina uutta remonttitarinaa kehissä. Ja onhan sitä. Perjantaina aloitin uusia yläkerran suihkuhuoneen laattojen saumoja. Ne olivat niin huonot, että pahaa teki. Sain kuulla, että vesieristys oli kunnossa, joten uskalsin ryhtyä pikaremonttiin. Säästyin tällä kertaa täydelliseltä lattian purkamiselta ja uuden tekemiseltä. Siihen olisikin pitänyt palkata ammattilainen. Korostan, että kyseessä on pikaremontti, joka antaa hieman lisäaikaa lattian käytölle. Tarkoitus olisi laatoittaa suihkuhuoneen seinät ja lattia kokonaan uudelleen lähitulevaisuudessa nykyaikaisilla, makeilla laatoilla. Minun kuitenkin pitää saada kylpyhuone asialliseen kuntoon nopeasti, sillä yöpyjiä on tulossa yläkertaan jo kuukauden päästä. Jos tilassa on lattialämmitys

Portaiden kunnostus

Juttu tehty yhteistyössä Tikkurilan kanssa. Kiitän ohjeista. Portaat ovat nyt olleet viikon päivät käytössä. Ihmeelliseksi portaiden maalauksen teki se, että maali kuivui todella nopeasti. Ilmeisesti nopeasti käyttöön otettavien tilojen maalit ovatkin tehty ominaisuuksiltaan erilaisiksi  - näin arvelisin. Kaikkein työläin vaihe portaiden kunnostamisessa oli kokolattiamaton liiman irrottaminen ja pintojen hiominen pohjamaalia varten. Liima ei oikein irronnut millään konstilla. Hiomalaite vain siirsi liimamöykkyjä edes takaisin, mutta kiinni ne jäivät. Lopuksi tartuin puukkoon ja rapsuttelin aikani kuluksi jokaisen rapun liimasta ja kyllä aikaa kuluikin, voin tunnustaa. Päiviä ja viikkoja meni ja yhä rappuset olivat remontin alla. Lopulta päätin, että nyt riittää. Santapaperilla hioin raput vielä kertaalleen ja imuroin huolellisesti pölyt pois. Sitten otin käyttöön mainion Tikkurilan Maalipesu -tuotteen. Sillä sain melkoisen määrän likaa irtoamaan mielestäni jo täysin puhtaista po

Vaatekaappien maalaus

Tehty yhteistyössä Tikkurilan kanssa. Kartanon arkiporstuan aulassa oli puunväriset toimistokalusteiden näköiset vaatekaapit. Mitä puuta? Ei ota selvää, eikä sillä ole väliä. Pääasia, että rumana pitämäni kaapit muuttavat ulkonäköä rajusti. Se tapahtuu maalaamalla. Toinen vaihtoehto olisi ollut kiikuttaa kaapit kierrätykseen, mutta uusien kaappien ostoon ei ole - kuinkas taas ollakaan - rahaa. Kyselin Tikkurilan maalilinjalta ammattitaitoisilta neuvojilta, mitä kaappien suhteen tulisi tehdä. Sain taas pätevän vastauksen: ilman tartuntamaalia on turha yrittääkään. Se tarkoittaa sitä, että vaikeasti maalattavat kaapit on maalattava ainakin kahteen kertaan. Asiaa helpotti hieman se, että Otex-tartuntamaalin pystyi sävyttämään samalla sävyllä kuin varsinaisen maalin. Valitsin puolihimmeän Helmi-kalustemaalin sävyksi Takoraudan, TYT Y500.   Mustan maalin kanssa piti olla todella varovainen, ettei sottaisi joka paikkaa. Suojasin lattian, käytin runsaasti maalarinteippiä ja pukeuduin ke