Luvattiin yöpakkasta. Otin oitis koko kesän puutarhassa lomailleet viherkasvit sisälle huoneenlämpöön. Kovasti tuntuvat pitävän muutoksesta, joskaan ne eivät nyt saa niin paljon valoa kuin ulkona. Kasvukausi ulkona, lepokausi sisällä.
Aino-naapurilta lahjaksi saamani kahvipensas kasvatti paljon vaaleanvihreitä lehtiä ulkosalla. Palmu sen sijaan jotenkin kuihtui, vaikka se sai vettä tarpeeksi. Se on selvästi tasaisen lämmön sisäkasvi, koska jo sisällä päivän oltuaan se jotenkin vain ryhdistäytyi suoremmaksi.
Miten paljon viherkasvit tekevätkään kodikkuutta suureen ruokasaliin, jossa muuten on aika "jämptiä" arvokkuutta! Ihanan näköistä, minä tykkään ja kasvit tykkäävät. Palmut kuuluivat olennaisena osana 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alkukymmenillä kartanoiden ja isojen maatalojen saleihin.
"Säätyläisten salit pullistelivat traakkipuita, tuonenkieloja, fiikuksia. Maaseudun rahvas omaksui huonekasvinsa pappiloista ja kartanoista, mutta säätyjako näkyi valikoimassa pitkään. Rahvas rakasti kukkia eikä antanut arvoa herrasväen viherkasveille, ja kun palsami yleistyi köyhän väen ikkunoilla, se kävi herraskodeissa epämuodikkaaksi". Katso viherkasveista lisää www.suomela.fi
Viidakkoa saleista en kuitenkaan halua. Siellä täällä palmu tai kaksi on kuitenkin paikallaan. Tilanjakajiksikin suuret palmut sopivat hienosti. Ne vievät paljon tilaa, joten joku järki pitää olla niitä sijoiteltaessa paikalleen.
Kahvipensas ja palmu pääsivät sisätiloihin.
Hieman kuivuneeksi ehdin päästä, mutta päivä päivältä vehreydyn.
Mitenkäs tästä välistä puikkelehditaan sohvalle?
Aino-naapurilta lahjaksi saamani kahvipensas kasvatti paljon vaaleanvihreitä lehtiä ulkosalla. Palmu sen sijaan jotenkin kuihtui, vaikka se sai vettä tarpeeksi. Se on selvästi tasaisen lämmön sisäkasvi, koska jo sisällä päivän oltuaan se jotenkin vain ryhdistäytyi suoremmaksi.
Miten paljon viherkasvit tekevätkään kodikkuutta suureen ruokasaliin, jossa muuten on aika "jämptiä" arvokkuutta! Ihanan näköistä, minä tykkään ja kasvit tykkäävät. Palmut kuuluivat olennaisena osana 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alkukymmenillä kartanoiden ja isojen maatalojen saleihin.
"Säätyläisten salit pullistelivat traakkipuita, tuonenkieloja, fiikuksia. Maaseudun rahvas omaksui huonekasvinsa pappiloista ja kartanoista, mutta säätyjako näkyi valikoimassa pitkään. Rahvas rakasti kukkia eikä antanut arvoa herrasväen viherkasveille, ja kun palsami yleistyi köyhän väen ikkunoilla, se kävi herraskodeissa epämuodikkaaksi". Katso viherkasveista lisää www.suomela.fi
Viidakkoa saleista en kuitenkaan halua. Siellä täällä palmu tai kaksi on kuitenkin paikallaan. Tilanjakajiksikin suuret palmut sopivat hienosti. Ne vievät paljon tilaa, joten joku järki pitää olla niitä sijoiteltaessa paikalleen.
Kahvipensas ja palmu pääsivät sisätiloihin.
Hieman kuivuneeksi ehdin päästä, mutta päivä päivältä vehreydyn.
Mitenkäs tästä välistä puikkelehditaan sohvalle?
Kommentit
Lähetä kommentti
Kommentit tervetulleita. Loukkaavat kommentit poistetaan.