Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on marraskuu, 2014.

Sisustuskokeiluja

Tämä on vasta ensimmäinen versio yläkerran kulmahuoneen sisustuksesta. Periaatteenani on käyttää olemassa olevia huonekaluja ja tavaroita. Uusia en hanki. Mustan, valkoisen ja harmaan sävyihin kyllä menevät hyvin hellekesän superkulutuksella olleet puutarhahuonekalut. Näin ne toimisivat mitä parhaiten myös talvella, eikä niille tarvitsisi etsiä varastopaikkaa. Laitoin lattialle mökin kammarissa kesällä olleen kaislamaton, kaksi VM-Carpetin raikasta puuvillamattoa (ovat kuvauslainassa) sekä oman tummasävyisen räsymaton. Tilaan pitäisi vielä mahtua mustavalkoinen työpöytä ja tuoli. En voi vielä siirtää pöytää paikalleen, sillä pistorasioiden asentaminen on vielä tekemättä. Ilman sähköjä en voi työskennellä. Nyt istunkin ns. harmaassa huoneessa, jossa on myös työpöytäni.    Yläkerran vastavalmistuneessa huonessa on alkanut sisustusshow. Tv-pöytä (takana seinän vieressä) odottaa mustaa pikkuteeveetä.                             Vähän kaikkea ja kuitenkaan ei mitään. Voi mennä uu

Länsirannikon talviaika on vihreä - West Coast winter time is green

Kipaisin pienen lenkin lähiluonnossa kameran kanssa. Katajat ja männyt olivat kauniin vihreitä. Peltoja näkyi silmän kantamattomiin. Lähellä kartanoa on myös lumoava ja salaperäinen metsäsaareke. Siellä asuvat varikset. Ne vaakkuivat äänekkäästi kuin varoittaen: älä tule tänne, tämä on meidän aluettamme. En mennyt. Luultavasti saarekkeessa on syyskesällä paljon herkkutatteja. Aurinkokin näyttäytyi. Se valaisi valtavan makasiinin tiiliseinän ja pihamännyn varjo levittäytyi sen pinnalle. Pysähdyn lenkilläni katselemaan vanhoja rakennuksia, latoja, puita ja navettojen ovia. Tulevaan samppanjabaariini vie vihreä ovi. Katsotaanpa, minä kesänä baaristani tulee totta.                              Samppanjabaariin vievä ovi on havun värinen.                             Metsätien varrella on vanha navetta, jonka ovea käyn aina ihailemassa.                            Yksi mielimaisemistani löytyy sadan metrin päästä.                                  Ystäväni sitoma kanervakranssi

Joulupuu on rakennettu Airamin ledeillä

...joulu on jo ovella, namusia ripustettu, ompi kuusen oksille... Tänään jo aamupäivällä laitoin alakerran pikkukammariin jouluvaloja. Airamilla on tämän vuoden uutuuksissa vallan viehättäviä metallisia led-kynttelikköjä kuusi- ja kirkkoaihein. Jos et tänäkään vuonna jaksa nousta joulukirkkoon, voit ihan omaan tahtiin heräillä  kirkkokoristeisen kynttelikön tuikintaan. Jouluvaloja on aina yhtä mukava asetella. Pikkumakkarin ikkunalaudalle pitsiverhojen lomaan laitoin kirkko- ja poroaiheiset kyntteliköt ja vein verannalle kuusikyntteliköt. Kun katselen ikkunaan, näen kummatkin samalla kertaa. Valotuikkujen määrä vielä moninkertaistuu, kun valot peilautuvat ikkunoista. Miten pienellä vaivalla  saakaan niin syvän ja kauniin tunnelman! Jouluvaloja ostettaessa täytyy vain tietää, mihin ne asettelee. Summittain jouluvaloja  ei kannata ostaa. Sitten sitä pyörii pakettien kanssa ympyrää ja toteaa, etteivät valot sovikaan koko kodin tyyliin. Varmin valinta on aina valkoinen kynttelikkö.

Pohjamaali vedettu lattiaan

Huh, nyt on pyllistelty taas tarpeeksi. Pohjamaalin vedin lattiaan ja näyttää jo nyt sikamakealta, vaikka vaaleanvihertävä vanha pohja alkaakin pilkottaa himmeänä maalin alta. Huomenna sitten varsinaisella "oikealla" maalilla Betolux Akvalla. Vaaleanharmaata tahtoo taas. Sävy 2115 on minun mieleeni.                             Pohjamaali lattiassa. Apua, kun hyvä fiilis. Tätä olen lykännyt jo monta viikkoa.

Maalausta ja maalaiselämää

Eilen lauantaina maalasin rumanvaalean arkistokaapin harmaaksi. Harmaata oli jäänyt jäljelle yhden kammarin lattiamaaleista. Vedin kaapin toiseen kertaan äsken. Pesin myös tulevan työhuoneeni linoleum-lattian tämänpäiväistä maalausta varten. Mikään valmistaja tai alan ammattilainen ei suosi muovilattian maalaamista, mutta haluan silti taistella tutkainta vastaan. Tätä lattiaa kun ei voi purkaa. Ainakaan nyt. En tiedä tarkalleen, mitä sen alla on. Tai tiedän sen verran, että alakerrasta on joskus tullut ikkunan edustan kohdalle portaat. Ne on rakennettu umpeen ja portaiden kohdalla on nyt erikoinen kehikko. Muovia muovia. Mitä muuten on eroa lineleumilla ja muovilla? Pitää sekin tutkia. Oltuani sitkeästi itsepäinen ja tiedusteltuani Tikkurilalta, mitä maaleja voisin lattiaan käyttää, sain sitten vihdoin - tosin omalla riskillä - kokeilla pohjamaaliksi Helmi-pohjamaalia ja päälle Betolux Akvaa. Imuroin ja pesin lattian eilen. Tänään hioin sitä hieman. Sitten maalipurkkia avaamaan o

Tallilyhdyt pihassa

Viritin Airamin Tallilyhty-valosarjan muutama päivä sitten porstuoiden väliin. Tänä aamuna lyhdyt tuikkivat aivan erilaista tunnelmaa, kun maa oli saanut hienoisen puuterilumen ylleen. Näytti niin vanhanaikaiselta ja jouluisalta. Tietenkin näinkin vanhassa rakennuksessa (1780) oikeat, öljykäyttöiset tallilyhdyt olisivat aidommat, mutta niitä en voisi virittää ihan samalla tavalla. Ja olisihan siinä hommaa, kun öljyä pitäisi koko ajan olla lisäämässä. Lyhdyt saavat palaa loppiaiseen saakka. Illalla tallilyhdyistä tuikkii soma valo katsellessani keittiön ikkunasta ulos. Kun astelen pihapolkua talolle päin, tallilyhdyt tervehtivät tuikinnallaan. Tallilyhtyjä saa sekä vihreänä että valkoisena.

Klaus Haapaniemen Tanssi-astiasarja liikuttaa lapsenmieltäni

Kerrankin markkinoille tulee astiasarja, joka inspiroi minua. Siinä ovat mukana kaikki lapsuuteni metsäleikkien mielikuvitushahmot, jotkut ihan todellisiakin, omin silmin nähtyjä. Klaus Haapaniemi on saanut Iittalan Tanssi-astiasarjaan vaikutteet Leo Janácekin oopperasta Ovela kettu, joka tulee Suomen kansallisopperan ohjelmistoon tammikuussa 2015. Klaus on luonut oopperan visuaalisen maailman. Tammikuussa tulevat kauppoihin myös nämä mystiset Tanssi-astiat sekä oheistuotteet, lautasliinat, tyynynpäälliset ja purkit   - hyvä ajoitus oopperaan nähden. Haapaniemen töistä löytää suoran tien kansantarinoihin. Töissä on myös slaavilaista ja japanilaista henkeä. Eiköhän minun pidä hankki ainakin yksi aamukahvimuki.                                              Koketeeraava peura mukissa.                                                    Katsokaa noita saniaisia ja puita.                                    Klaus Haapaniemi on saanut vaikutteita kansantarinoista.            

Haluan rustiikkisen kylpyhuoneen - I would like rustic bathroom

Niin se vain on. En halua mitään hienoa, kartanolle tyypillistä olevaa kylpyhuonetta. Minulle hieno tarkoittaa samaa kuin rustiikki. Löysin Pinterestistä suuntaa antavan kuvan. Varsinkin tuo suihku harmaine pelteineen on minun mieleeni. Nyt kuitenkin täytyy vielä sinnitellä vanhan kylpyhuoneen kanssa ensi kesään. Mikään ei ole niin kivaa kuin haaveilu ja sunnittelu.   Jos haluatte nähdä mielettömiä rustiikkisia kylppäreitä, käykääpä osoitteessa www.zillow.com , Home design ideas/bathroom