Siirry pääsisältöön

Minun aarteeni eivät ole rahallisesti arvokkaita

Aarre-sana on aika hankala. Kun puhun aarteista, ne voivat tarkoittaa ja usein tarkoittavatkin rikkinäisiä, ehkä jopa muiden hylkäämiä tavaroita. Kun esine on vanha, se saa minulta jo sen vuoksi arvoa. Kulho, jossa on säröjä, ei tosiaan haittaa minua mitenkään. Kirpputoreilla nyrpistellään rikkinäisille astioille, vaikka pohjassa olisi miten vanha piippuleima tahansa.
Minä en nyrpistä. En liioin kerää rikkinäisiä astioita nurkkiini, mutta jos kohdalle osuu oikein kaunis liemikulho, otan sen koristeeksi käyttöön.

Tyynynpäällisiä, joissa on käsinkirjaillut nimikirjaimet saavat minut huokaamaan. Paras löytö oli tyynynpäällinen varustettuna upealla B-kirjaimella. Baggehan siinä. Ristipistotyöt ovat suorastaan iki-ihania. Ruusutyynynpäällinen pinkkine ja liiloine kukkineen ei romanttisemmaksi voisi tulla. Pitsejäkin minulla on monenlaisia. Olen niitä saanut, perinyt ja löytänyt roskista. Lasitölkkejä pelastin kasapäin lapsuudenkodistani, joka myytiin.

Hopea- ja alpakkasirottimet, sokerisakset, haarukat, veitset ja lusikat laitan kulhoihin, joista käyn niitä katselemassa. Sokerisakset ovat mummoni peruja, lusikat ovat isoisien palkintoja hiihtokilpailuista, seiväskisoista, kuulantyönnöstä...

Entäpä vanhat puusukset? Niihin hurahdin jo lapsena. Koristakoon harmaan kammarin suksia tänä jouluna Airamin joulutähti.
                                                        Puusukset ja Airamin lumitähti.
 Pelastettavien joukkoon kuuluvat vanhat tyynynpäälliset. Tämä tyynyliina oli löydettäessä homeessa ja tein aikamoisen työn, kun laitoin sen kuntoon. B-kirjaimella kirjailtu tyynyliina on mökillä.
                                              Taito tämäkin.
                                              Ristipistotyöt ovat taas suosittuja.
                                       Posliinin pinta rakeilee. Kaunista.
                                           Risa, mutta minua se ei haittaa.
                                              Katseluesineitä kaapista.
                                             Olen myös pärekorifani.
                                            Pitsiliina pääsi verhoksi.
                                              Mummoni lasitölkki uudessa tehtävässään.

Kommentit

  1. Hei! Bongasin hetki sitten SK:sta jutun teidän talosta. Olen jo jokin aikaa ihastellut, miten ihania rakennuksia ja pihapiiri Tuorsniemessä on ja mietiskellytkin, että liittyykö rakennuksiin historiaa ja asuuko niissä nykyisin joku - mukava löytää vastauksia! Alue on kyllä aivan ihana, yksi mitä olen vielä jäänyt miettimään, on että kuuluuko valkoinen kivitalo teidän pihapiiriin vai kenen/mikä se mahtaa olla? Rakennuksesta ei tielle näy oikein muuta kuin suuret havukoristeet oven molemmilla puolin, mutta todella kaunis joka tapauksessa on. Oman kodin hankkiminen on nyt ajankohtaista, niin olen kiinnostunut kaikesta rakentamiseen ja sisustamiseen liittyvästä :)

    VastaaPoista
  2. Mukava kuulla Sanna kiinnostuksestasi vanhoja rakennuksia kohtaan. Se on tauti, sen voin sanoa, mutta kyllä siitä voi parantua (hankkimalla vanhan talon). Moni on tullut minulle sanomaan, että huh, mikä työ minulla on edessäni. Vastaan, että työtähän juuri halusinkin! En valmista taloa, jossa voisi vain makoilla. Vieressä oleva valkoinen talo on asuttu. Oikein on mukava naapuri meidän kummallakin puolella. Mummoni aina sanoi, että hyvät naapurisuhteet ovat hyvin arvokkaat ja tekevät asumisesta onnellista. Pidetään siitä kiinni.

    VastaaPoista
  3. Juuri näinhän se on. Harmi, että kauniita vanhoja taloja on ihan todella vähän myynnissä, hyvän löydön olet kyllä tehnyt :)

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Kommentit tervetulleita. Loukkaavat kommentit poistetaan.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Laattojen saumauksen uusiminen

Kunnostus tehty yhteistyössä Kiilto Oy:n kanssa. Äidilläni oli tapana sanoa, että laiska se töitään luettelee. Sanonta pitää joskus paikkansa, mutta ei minun tapauksessani. Töiden luetteleminen kun kuuluu työni kuvaan. Blogin pitäjällä pitäisi olla aina uutta remonttitarinaa kehissä. Ja onhan sitä. Perjantaina aloitin uusia yläkerran suihkuhuoneen laattojen saumoja. Ne olivat niin huonot, että pahaa teki. Sain kuulla, että vesieristys oli kunnossa, joten uskalsin ryhtyä pikaremonttiin. Säästyin tällä kertaa täydelliseltä lattian purkamiselta ja uuden tekemiseltä. Siihen olisikin pitänyt palkata ammattilainen. Korostan, että kyseessä on pikaremontti, joka antaa hieman lisäaikaa lattian käytölle. Tarkoitus olisi laatoittaa suihkuhuoneen seinät ja lattia kokonaan uudelleen lähitulevaisuudessa nykyaikaisilla, makeilla laatoilla. Minun kuitenkin pitää saada kylpyhuone asialliseen kuntoon nopeasti, sillä yöpyjiä on tulossa yläkertaan jo kuukauden päästä. Jos tilassa on lattialämmitys

Portaiden kunnostus

Juttu tehty yhteistyössä Tikkurilan kanssa. Kiitän ohjeista. Portaat ovat nyt olleet viikon päivät käytössä. Ihmeelliseksi portaiden maalauksen teki se, että maali kuivui todella nopeasti. Ilmeisesti nopeasti käyttöön otettavien tilojen maalit ovatkin tehty ominaisuuksiltaan erilaisiksi  - näin arvelisin. Kaikkein työläin vaihe portaiden kunnostamisessa oli kokolattiamaton liiman irrottaminen ja pintojen hiominen pohjamaalia varten. Liima ei oikein irronnut millään konstilla. Hiomalaite vain siirsi liimamöykkyjä edes takaisin, mutta kiinni ne jäivät. Lopuksi tartuin puukkoon ja rapsuttelin aikani kuluksi jokaisen rapun liimasta ja kyllä aikaa kuluikin, voin tunnustaa. Päiviä ja viikkoja meni ja yhä rappuset olivat remontin alla. Lopulta päätin, että nyt riittää. Santapaperilla hioin raput vielä kertaalleen ja imuroin huolellisesti pölyt pois. Sitten otin käyttöön mainion Tikkurilan Maalipesu -tuotteen. Sillä sain melkoisen määrän likaa irtoamaan mielestäni jo täysin puhtaista po

Priman kattonäytös oli menestys - kiitos osallistujille!

Hieno päivä takana. Meillä on melkein valmis katto, kiitos Prima-rakentajien komeiden, osaavien, ammattitaitoisten, mukavien ja kaikki naiset hurmaavien kattopoikien, tässä järjestyksessä. Oli ilo pitää katonkunnostus- ja sisustuspäivä juuri tänään ja juuri tämän porukan kanssa. Meillä kävi noin sata vierasta! Vaikka aika oli määritelty klo 14-18, viimeiset vieraat poistuivat vasta lähemmäs kahdeksaa. Katon rakentamista seurattiin, kahvia juotiin litratolkulla ja makkaraa meni parikymmentä pakettia. Kirpparillakin kävi kauppa, vaikka en ehtinyt viedä sinne tarpeeksi tavaraa. Kaikki kirpparitulot menevät lyhentämättöminä talon kunnostamiseen. Vieraat tekivät tästä päivästä ainutlaatuisen. Kunnostamiini yläkerran huoneisiin tutustuttiin hyvillä mielin eikä pahempaa narinaa kuulunut siitä, miten huonosti jokin paikka on remontoitu. Ihmiset ymmärsivät, mikä on homman nimi: rahaa säästäen olen itse tehnyt huoneiden eteen mahdollisimman paljon. Kaikki ei ole mennyt niin ammattimaisesti