Tänään katselin pesemiäni ovia tarkemmalla silmällä. Kaikki ovet sain putipuhtaiksi, piintymätkin. Joihinkin oviin jäi kuitenkin tummempia kulumaläiskiä niihin kohtiin, joihin käsi oli käynyt vuosikymmenten saatossa.
Peiliovet eivät tarkoita sitä, että ruudut olisivat peiliä. No, senhän te tiesittekin. "Ikkunat" tai ruudut voivat olla erilaisia, erimallisia ja erikokoisia.
Arvokkain peiliovi on kenties yläkerrassa pikkukammarissa. Sen rakennustarkastaja tunnisti ranskalaiseksi peilioveksi 1800-luvulta. Itse en ollut kiinnittänyt muuta huomiota oveen kuin todennut sen kauniiksi.
Peiliovia on kartanossa eteisaulasta lähtien. On kellariin ja vaatekomeroon vievät ovet, on siivouskomeron ovi keittiössä, sisääntulo-ovi keittiöön, keittiön ja toisen portaikon aulan välinen ovi, keittiön ja ruokasalin välinen ovi, ruokasalin ja makuuhuoneen välinen ovi, makuuhuoneen ja kirjaston välinen ovi jne. Mahtavat paripeili-liukuovet vievät ruokasalista varsinaiseen saliin, josta olohuonetta rakennan jossain vaiheessa. Salista puolestaan vievät paripeiliovet toisen porstuan aulaan, siitä sitten aulasta porstuaan päästään savulasisten paripeiliovien kautta välieteiseen ja verannalle. Tietenkin myös vessassa on peiliovi, samoin alakerran saunaosastolla sekä ns. mummonhuoneeseen vievä ovi.
Mummonhuone-nimi jäi edellisiltä asukkailta käyttöön. Kun meille tulee vieras, hänet majoitetaan toistaiseksi aina mummonhuoneeseen. Silloin huoneen nimeksi tulee vieraan nimi. Eli tähän mennessä huone on jo nimetty Martin huoneeksi, Rosan huoneeksi, Petran ja Velin huoneeksi sekä Lean huoneeksi. Ainoastaan Jussi ja Helena sekä June and Robbie saivat käyttöönsä oman makuuhuoneemme, jossa on jättileveä sänky. Me asuimme tuolloin mummonhuoneessa, jossa kieltämättä on ainutlaatuinen ilmapiiri ja hyvä karma. Jokainen siellä nukkunut on todennut aamulla viettäneensä hyvän yön.
Yläkerrassa on luonnollisesti lisää peiliovia, mutta ei niin paljon, koska yläkerta on rakennettu vasta muutama vuosikymmen sitten. Nyt pähkäilen, miten saisin sopivan kokoisia peiliovia myös yläkertaan jokaiseen huoneeseen.
Joissakin peiliovissa on vääränlaiset kahvat ja ovenpainikkeet. Tarkoitan, että eri aikakaudet riitelevät. Olenkin hankkinut läjän kirppareilta vanhoja messinkisiä ovenpainikkeita. Oviin vaihdetaan kahvat kun se aika koittaa. Viimeksi ostin lähikirpparilta antiikkisia ovenpainikkeita kuudella eurolla, jolla sain kolme paria.
Näihin peilioviin liittyy mielestäni tietty kuluneisuus. Pienoiset maalinrapistumat ja kolhut kuuluvat asiaan. Kaikki ovet eivät ole aivan valkoisia, vaan hienoinen kerma kuultelee läpi.
Pikkakammarin ranskalainen peiliovi 1800-luvulta.
Aulasta välieteisen kautta verannalle vievä paripeiliovi.
Keittiön ja yläkertaan vievän aulan välinen ovi.
Ruokasalin komerot, johon puran isot astiat, kynttilänjalat ja maljakot.
Salien välissä on liukupeiliovet.
Keittiön nurkassa olevaan siivouskomeroon vievä ovi.
Keittiön ja aulan välinen ovi.
Toisen aulan ja toisen salin välinen paripeiliovi.
Pääaulasta kellariin vievä peiliovi (oik.) ja varastokomeron ovi.
Liukuovien "kahvat" ovatkin uurretut.
Peiliovet eivät tarkoita sitä, että ruudut olisivat peiliä. No, senhän te tiesittekin. "Ikkunat" tai ruudut voivat olla erilaisia, erimallisia ja erikokoisia.
Arvokkain peiliovi on kenties yläkerrassa pikkukammarissa. Sen rakennustarkastaja tunnisti ranskalaiseksi peilioveksi 1800-luvulta. Itse en ollut kiinnittänyt muuta huomiota oveen kuin todennut sen kauniiksi.
Peiliovia on kartanossa eteisaulasta lähtien. On kellariin ja vaatekomeroon vievät ovet, on siivouskomeron ovi keittiössä, sisääntulo-ovi keittiöön, keittiön ja toisen portaikon aulan välinen ovi, keittiön ja ruokasalin välinen ovi, ruokasalin ja makuuhuoneen välinen ovi, makuuhuoneen ja kirjaston välinen ovi jne. Mahtavat paripeili-liukuovet vievät ruokasalista varsinaiseen saliin, josta olohuonetta rakennan jossain vaiheessa. Salista puolestaan vievät paripeiliovet toisen porstuan aulaan, siitä sitten aulasta porstuaan päästään savulasisten paripeiliovien kautta välieteiseen ja verannalle. Tietenkin myös vessassa on peiliovi, samoin alakerran saunaosastolla sekä ns. mummonhuoneeseen vievä ovi.
Mummonhuone-nimi jäi edellisiltä asukkailta käyttöön. Kun meille tulee vieras, hänet majoitetaan toistaiseksi aina mummonhuoneeseen. Silloin huoneen nimeksi tulee vieraan nimi. Eli tähän mennessä huone on jo nimetty Martin huoneeksi, Rosan huoneeksi, Petran ja Velin huoneeksi sekä Lean huoneeksi. Ainoastaan Jussi ja Helena sekä June and Robbie saivat käyttöönsä oman makuuhuoneemme, jossa on jättileveä sänky. Me asuimme tuolloin mummonhuoneessa, jossa kieltämättä on ainutlaatuinen ilmapiiri ja hyvä karma. Jokainen siellä nukkunut on todennut aamulla viettäneensä hyvän yön.
Yläkerrassa on luonnollisesti lisää peiliovia, mutta ei niin paljon, koska yläkerta on rakennettu vasta muutama vuosikymmen sitten. Nyt pähkäilen, miten saisin sopivan kokoisia peiliovia myös yläkertaan jokaiseen huoneeseen.
Joissakin peiliovissa on vääränlaiset kahvat ja ovenpainikkeet. Tarkoitan, että eri aikakaudet riitelevät. Olenkin hankkinut läjän kirppareilta vanhoja messinkisiä ovenpainikkeita. Oviin vaihdetaan kahvat kun se aika koittaa. Viimeksi ostin lähikirpparilta antiikkisia ovenpainikkeita kuudella eurolla, jolla sain kolme paria.
Näihin peilioviin liittyy mielestäni tietty kuluneisuus. Pienoiset maalinrapistumat ja kolhut kuuluvat asiaan. Kaikki ovet eivät ole aivan valkoisia, vaan hienoinen kerma kuultelee läpi.
Ihanat ovet. Asuessani Meritullintorilla aivan Helsingin keskustassa meren rannalla oli joka huoneessa samanlaiset upeat ovet. Niitä ihailtiin ja kehuttiin kovasti. Työniloa, voimia ja jaksamista sinulle! Halauksin Tarja
VastaaPoista