Olipa päivä. Kun olin imuroinut koko yläkerran ja raput alas, aulan ja "mummonhuoneen", imuri sanoi itsensä irti kesken kaiken. Ensin epäilin, paloiko sulake. Sitten päättelin, että imuri ylikuumeni. Pölypussi oli tupaten täynnä. Uuden pussinvaihdon jälkeenkin imuri pysyi vaiti, mutta oli tulikuuma.
Eikun nettiin ja googlettamaan "imurin ylikuumentuminen". Ja kyllä vain: jos pölypussi on täynnä, imuri ylikuumenee ja varotoimenpiteenä se napsauttaa itsensä kiinni. Odottelu saattaa kestää jopa tunnin.
Kävin pitkälleni sängylle, olin hiestä märkä. Taisin torkahtaa. Sitten uusi yritys ja kas vain, imuri hyrähti käyntiin. Sain imuroitua kaiken mitä pitikin.
Sitten aloin silittää. Silitin kaikki tyynyliinat, käsipyyhkeet, kangasnenäliinat, pöytäliinan ja verhoja. Vaihdoin kodinhoitohuoneeseen valkoiset musliiniverhot.
Järjestelin pestyt vaatteet kaappeihin. Tein ruokaa. Olen ostanut jo useita kertoja Prismasta vietnamilaista kalafilettä noin kahdeksan euron kilohintaan. Kaksi isoa filettä maksaa alle neljä euroa. Kala on hyvin mureaa, muistuttaa meidän kuhaamme. Paistoin fileet pannulla, lisäsin chiliä ja sitruunapippuria, suolaa ja lopuksi sitruunamehua. Seuraksi lohkoperunoita ja vihersalaattia.
No, mitä sitten? En ole pitkään aikaan käynyt makasiinissa, koska tiedän, mikä näky siellä odottaa. Nimittäin tavarasotku, mikä on pakko siivota kohdilleen ennen kevään tuloa. Toin sisälle somia pikku maustepurkkeja ja valokuvia tuntemattomien sukujen ihmisistä.
Kirpparilta ostin kuppikokoelmiini somat englantilaiset kupit, joissa karhunvatukoita ja kukkia. Ihmeellistä, törmään karhunvatukoihin yhtäkkiä koko ajan.
Ovatko kuvien ihmiset juuri tämän mäen torppareita vuosisadan takaa.
Pienen pienet maustepurkit tuon yläkerran rustiikkikeittiötäni koristamaan.
Keitä lienevät nämä henkilöt? Noukin kuvat kostean makasiinin lattialta.
Karhunvatukoita, kukkia ja ruudukkoa. Kauniisti kuvioitu.
Hienot väriyhdistelmä ja katsokaa kupin aaltopintaa.
Made in England. Astioiden valmistaja Churchill.
Eikun nettiin ja googlettamaan "imurin ylikuumentuminen". Ja kyllä vain: jos pölypussi on täynnä, imuri ylikuumenee ja varotoimenpiteenä se napsauttaa itsensä kiinni. Odottelu saattaa kestää jopa tunnin.
Kävin pitkälleni sängylle, olin hiestä märkä. Taisin torkahtaa. Sitten uusi yritys ja kas vain, imuri hyrähti käyntiin. Sain imuroitua kaiken mitä pitikin.
Sitten aloin silittää. Silitin kaikki tyynyliinat, käsipyyhkeet, kangasnenäliinat, pöytäliinan ja verhoja. Vaihdoin kodinhoitohuoneeseen valkoiset musliiniverhot.
Järjestelin pestyt vaatteet kaappeihin. Tein ruokaa. Olen ostanut jo useita kertoja Prismasta vietnamilaista kalafilettä noin kahdeksan euron kilohintaan. Kaksi isoa filettä maksaa alle neljä euroa. Kala on hyvin mureaa, muistuttaa meidän kuhaamme. Paistoin fileet pannulla, lisäsin chiliä ja sitruunapippuria, suolaa ja lopuksi sitruunamehua. Seuraksi lohkoperunoita ja vihersalaattia.
No, mitä sitten? En ole pitkään aikaan käynyt makasiinissa, koska tiedän, mikä näky siellä odottaa. Nimittäin tavarasotku, mikä on pakko siivota kohdilleen ennen kevään tuloa. Toin sisälle somia pikku maustepurkkeja ja valokuvia tuntemattomien sukujen ihmisistä.
Kirpparilta ostin kuppikokoelmiini somat englantilaiset kupit, joissa karhunvatukoita ja kukkia. Ihmeellistä, törmään karhunvatukoihin yhtäkkiä koko ajan.
Ovatko kuvien ihmiset juuri tämän mäen torppareita vuosisadan takaa.
Pienen pienet maustepurkit tuon yläkerran rustiikkikeittiötäni koristamaan.
Keitä lienevät nämä henkilöt? Noukin kuvat kostean makasiinin lattialta.
Karhunvatukoita, kukkia ja ruudukkoa. Kauniisti kuvioitu.
Hienot väriyhdistelmä ja katsokaa kupin aaltopintaa.
Made in England. Astioiden valmistaja Churchill.
Kommentit
Lähetä kommentti
Kommentit tervetulleita. Loukkaavat kommentit poistetaan.