Ennen kuin sukellan hyiseen ilmaan ulos hakemaan pajunkissoja, kurkistin kaappeihin, mitä pääsiäisrekvisiittaa niistä löytyisi. Kanaemo ja kuusi tipua -posliiniastia on peräisin Firenzestä tai Florencesta, miten vain. Hankin sen äidilleni lahjaksi jo 1980-luvulla. Tiput markkeerasivat meitä kuutta lasta. Kun äitini kuoli, sain kanaperheen itselleni. Laitoin siihen juuri suklaamunia, virpojien palkkaa, jos vaikka tulisivat käymään ja lausuisivat"Virvon varvon tuoreeks terveeks tulevaks vuodeks, vitsa sulle, palkka mulle". Keittiön lasikaapeissa on myös savipupuja ja lintuja. Kaksi munakuppia, toisessa kukko ja toisessa kana, löysin Ruotsista 90-luvulla palatessamme Norjasta hiihtämästä. Olimme ajaneet jo läpi yön. Viiden aikaan aamuyöstä kuskina toiminutta Perttiä rupesi väsyttämään. Hän varttoi ensimmäistä levähdyspaikkaa. Sitä saimme hieman odotella. Kun se vihdoin tuli kohdalle, Pertti ei ehtinyt reagoida, vaan ajoi ohi. Mitäpäs jos palaisimme, tuumasimme. Seuraavaan v
Kaikki alkaa kodista ja kaikki päättyy kotiin. Käy myös kotisivuillani www.tuorsniemi-spirit.com