Kurkistus perustuksiin ja tapettiin

Terve taas! Vierähtipä aikaa edellisestä päivityksestä. Samppanjabaarin seinän sortumisen jälkeen en ole ehtinyt blogihommiin. Toimittajan työt ovat haitanneet blogiin keskittymistä. Tänään kuvasimme koko päivän kartanolla lehtijuttuja. Olen niin poikki kuin ihminen voi valmisteltuani ensin kuvausta kolme päivää ja sitten tänään kuvauspäivänä höösäsin kartanoon tullutta kuvausväkeä, heitä oli kaikkiaan viisi ihmistä.  Samalla kun haastattelin, toimin myös emäntänä: keitin kahvia, tein ruokaa, katoin, sisustin kuvauspaikkoja, kiikutin tavaraa sinne tänne ja tuonne.
Sitten kun kaikki oli ohi, tuli niin tyhjä olo, että rojahdin sänkyyn tai oikeastaan kissani määräsi minut sinne ja tuli itse perässä jalkataipeeseen. Kymmenen minuutin lepohetki teki hyvää.

Ja taas täytyy ihmetellä naapurin emäntää...Kukapa  muu minua tulikaan auttamaan (kuvausassistentiksi) kuin hän. Ihmeellisiä muuten nämä nykyajan emännät  - osaavat kaikkea, eivätkä kulje seinän vieriä pitkin ja ole turhan vaatimattomia. Heillä on hyvä itsetunto.

Levättyäni (10 min.)päätin vihdoinkin käydä kuvaamassa kartanon alakerran perustuksia ja yhden ihanan tapetin, josta on pätkä jäljellä siinä kohtaa, mistä talo on aikoinaan katkaistu. Hurmaava tapetti on minun mielestäni 1800-luvun lopulta. Tyyli on jugend. Jos joku tunnistaa tapetin, kertokoon, mikä se on.

Kummatkin salit tulevat seinien osalta käsittelyyn. Eiköhän tämän tyylinen tapetti sopisi varsin hyvin jompaan kumpaan saliin? Yhteen seinään vain tai enintään kahteen. Muut seinät oksien värillä.

                              
Huikeaa tapettia oli jäänyt hieman kellarin katon rajaan siinä vaiheessa, kun talo oli pätkäisty kahtia.

                              Tahtoo tämän tyyppistä tapettia toiseen saliin.

   Vasemmalla puolella pätkäisty seinä. Tuo valkoinen hirsi on kellarin kattoa. Kuvan olen ottanut kellarista ylös taloon vievältä rappukäytävästä.

        Kartanon vuonna 1780 rakennetut perustukset pitävät taloa yhä pystyssä. Onko lahoa, onko?