Lämmintä! Eilen leikkasin pihapensaita. En tiedä, oliko oikea aika, mutta teen silloin kun siltä tuntuu. On muuten raskasta kurkotella painavilla puutarhasaksilla ylös eli tekee hyvää "alleille".
Kasat jäivät vielä pihaan. Katsotaan, kuka korjaa ja koska.
Lähimetsä ja -pellot ovat huikean kauniita. Lumi on sulanut, linnut laulavat ja eilen illalla näin ensimmäiset valtavat hyttysparvet tanssimassa auringonlaskun kajossa. Linnut eivät olleet moksiskaan, eivätkä siis tarttuneet liharuoan kimppuun, vaan niille maistui lintulaudalta vielä siemenet.
Vastahan ne lähtivät kaakattaen ja suunnaten etelään meidän kattojen yltä. Joutsenet ja kurjet.
Nyt ainakin joutsenet jo palaavat kamalalla mekastuksella muutaman yksilön ryhmissä. Eilen näin vain neljä joutsenta ylittämässä kartanon, kaakatusta kyllä kuuluu kauempaa koko ajan. Kova hinku niillä on vielä pohjoisemmaksi aina Lappiin saakka. Siivet kantavat.
Miten on omien siipieni laita? Hyvä kysymys. Käydäänpä ottamassa vauhtia Yyteristä, lempipaikastani. Tänään sunnuntaina otin ensimmäisen kerran mukaan pärevakan eväineen ja kahveineen. Sitten levitin pyyhkeet dyynihiekalle ja nautin päiväkahveista. Oli melkein kuin kesällä. Oikeastaan mikään muu kuin muiden ihmisten vaatetus ei kielinyt siitä, että on vasta maaliskuu.
Itse olin liikkeellä paitapuserossa ja verkkarihousuissa. Kylmä ei ollut. Nenänpääkin taisi ruskettua.
Hiekoilta ajoin Yyteri Golfiin ja olin aivan ihmeissäni, kun siellä harjoitusrangella jo lyötiin täyttä häkää. Se on kuulemma ollut auki jo kuukauden! Range nimittäin. Ilokseni voin ilmoittaa, että olen Yyteri Golfin uusi jäsen. Siirtyminen legendaarisen arvokkaasta Helsingin Golfklubista eli Talista tänne on suuri asia. Siellä sentään pelasin aikoinani kolmekin kierrosta päivässä, loppuvuosina en yhtään. Tasoitus on noussut alkutekijöihin tai sitä ei ole enää olemassakaan. On aloitettava kaikki alusta.
Mutta aika hieno kenttä tämäkin. Dyynit puskevat ykköstiille ja klubitalolle saakka, meri kimaltelee. Ykköstee ottaa varmaan heti luulot pois. Se sijaitsee golfravintolaterassin edessä eli "silmien alla". Lyöpä siinä sitten pitkä ja suora lyönti! Taitaapa olla ensin meikäläisellä asiaa harjoitusgreenille ja -rangelle. Hienoa, että sain itsestäni irti edes jotain: golfjäsenyyden täällä. Terveisin Yyteri Golf ry:n uusi jäsen Paloma Paula.
Vadelmamaat kaipaavat kunnostusta. Kokko odottaa polttamista ja maa kyntämistä. Navetan seinustalta saimme sentään kaadettua onneksi kaikki puut ja pensaat.
Mikä ero! Lähinnä taloa on vielä iso pensas leikkaamatta.
Vasemmalla kivikellari, jonka seinä sortui pari viikkoa sitten.
Turhat puut ihan talon edestä pitäisi kaataa, mutta koneilla ei takapihalle pääse.
Metsälenkin estetiikkaa ihan kartanon läheltä.
Joskus on vaikeaa. Kumpaahan tietä lähtisi köpöttelemään?
Metsälenkin varrella on komeita mäntyjä.
Kattoja kuin Pariisissa. Ai että, kun rakastan niitä.
Paloportaat vievät työhuoneeseeni. No, ei kannata yrittää: hälytysjärjestelmä saattaa alkaa ulvomaan.
15.3.2015 Yyteri oli tämän näköinen. Mistä erottaa, onko kesä vai ei?
Käyn joka sunnuntai Yyterissä. Miksi? En tiedä. Se on vain pakkomielle.
Yyteri Golf on uusi golfklubini. Helsingin Golfklubissa olin jäsenenä ainakin sata vuotta.
Jos muita töitä ei ole, alkavat minulla golftyöt. On siinä kärry poikineen.
Ensimmäinen tee. Dyynit puskevat mereltä kiinni tiiauspaikalle.
Golfkärpänen puraisi minua jo nuorena. Golf on minun lajini, koska siinä saa kävellä paljon. Yhden kierroksen aikana saattaa tulla kymmenenkin kilometriä varsinkin, jos pelaa huonosti eli joutuu seilaamaan pallon perässä laidasta laitaan.
Tällä vauhdilla ei mene kauan, kun kenttä avautuu.
Eka tee on heti par vitonen.
Kasat jäivät vielä pihaan. Katsotaan, kuka korjaa ja koska.
Lähimetsä ja -pellot ovat huikean kauniita. Lumi on sulanut, linnut laulavat ja eilen illalla näin ensimmäiset valtavat hyttysparvet tanssimassa auringonlaskun kajossa. Linnut eivät olleet moksiskaan, eivätkä siis tarttuneet liharuoan kimppuun, vaan niille maistui lintulaudalta vielä siemenet.
Vastahan ne lähtivät kaakattaen ja suunnaten etelään meidän kattojen yltä. Joutsenet ja kurjet.
Nyt ainakin joutsenet jo palaavat kamalalla mekastuksella muutaman yksilön ryhmissä. Eilen näin vain neljä joutsenta ylittämässä kartanon, kaakatusta kyllä kuuluu kauempaa koko ajan. Kova hinku niillä on vielä pohjoisemmaksi aina Lappiin saakka. Siivet kantavat.
Miten on omien siipieni laita? Hyvä kysymys. Käydäänpä ottamassa vauhtia Yyteristä, lempipaikastani. Tänään sunnuntaina otin ensimmäisen kerran mukaan pärevakan eväineen ja kahveineen. Sitten levitin pyyhkeet dyynihiekalle ja nautin päiväkahveista. Oli melkein kuin kesällä. Oikeastaan mikään muu kuin muiden ihmisten vaatetus ei kielinyt siitä, että on vasta maaliskuu.
Itse olin liikkeellä paitapuserossa ja verkkarihousuissa. Kylmä ei ollut. Nenänpääkin taisi ruskettua.
Hiekoilta ajoin Yyteri Golfiin ja olin aivan ihmeissäni, kun siellä harjoitusrangella jo lyötiin täyttä häkää. Se on kuulemma ollut auki jo kuukauden! Range nimittäin. Ilokseni voin ilmoittaa, että olen Yyteri Golfin uusi jäsen. Siirtyminen legendaarisen arvokkaasta Helsingin Golfklubista eli Talista tänne on suuri asia. Siellä sentään pelasin aikoinani kolmekin kierrosta päivässä, loppuvuosina en yhtään. Tasoitus on noussut alkutekijöihin tai sitä ei ole enää olemassakaan. On aloitettava kaikki alusta.
Mutta aika hieno kenttä tämäkin. Dyynit puskevat ykköstiille ja klubitalolle saakka, meri kimaltelee. Ykköstee ottaa varmaan heti luulot pois. Se sijaitsee golfravintolaterassin edessä eli "silmien alla". Lyöpä siinä sitten pitkä ja suora lyönti! Taitaapa olla ensin meikäläisellä asiaa harjoitusgreenille ja -rangelle. Hienoa, että sain itsestäni irti edes jotain: golfjäsenyyden täällä. Terveisin Yyteri Golf ry:n uusi jäsen Paloma Paula.
Vadelmamaat kaipaavat kunnostusta. Kokko odottaa polttamista ja maa kyntämistä. Navetan seinustalta saimme sentään kaadettua onneksi kaikki puut ja pensaat.
Vasemmalla kivikellari, jonka seinä sortui pari viikkoa sitten.
Kommentit
Lähetä kommentti
Kommentit tervetulleita. Loukkaavat kommentit poistetaan.