Siirry pääsisältöön

Pihaelämää

Tätä herkkua otetaan niin kauan kuin sitä riittää. Ylihuomenna voi sataa lunta tai olla 10 astetta kylmempää. Piha on karu, mutta kaunis. Pensaiden leikkaaminen edistyi, ja samalla kasvoivat kasat. Nyt niitä on jo hallitsematon määrä.

Haravoin nopeasti sembramännyn tienoon neulasista, joita kertyi kottikärryllinen. Makasiini on nyt aika orvon näköinen, kun sen edestä on kaadettu kaikki vaahterat. Jäljellä ovat vain suurta ja painavaa vellikelloa kannattelevat tolpat  - nekin pahasti lahonneet. Itse vellikelloa on haettu tontilta kissojen ja koirien kanssa, mutta kellosta ei ole mitään "elon"merkkejä.
Haluaisin sen takaisin sinne, mihin se kuuluu. Kello on kuitenkin osa tätä tilaa. Ken onkaan sen vienyt, tuokoon takaisin vaikka nimettömänä, jättäköön kellon vaikka tontin laidalle. Kyllä sen sieltä noutelen pois.

Naapurin ja meidän välillä on vanhanaikainen raja-aita. Se on rakennettu kivipaaseista. Joissakin on koukut. Niihin voi laittaa lyhdyt riippumaan. Tuli mieleen, että onkohan koukkuihin kiinnitetty aikoinaan hevonen narussaan.

Takapihalla tarkistin alppiruusujen tilan. Nuppuja ei ole yhtä paljon kuin syksyllä, jolloin sisareni laski, että niitä oli tuhansia  - satoja ainakin. Nyt niitä on vain kymmeniä. Täytyypä tutkia kasvikirjoista, mikä ilmiö tuo nuppujen pudottaminen oikein on.
                                Makasiini ja vellikellon jäänteet.
                                       Rajapyykin koukku. Hyvä lyhtyteline.
                                         Rajapyykkejä on kahdessa rivissä. Vähemmälläkin uskoisi...
                          Jatkoin villiintyneiden en-tiedä-minkä-nimisten pensaiden leikkaamista.
                                          Mielenkiintoisia kasoja.
      Kasojen alla oleva nurmi jäi pitkänä lumen alle. Tavallinen ruohonleikkuri ei siihen pystynyt.
                                         Neulaskärry on kevyt.
                                      Alppiruusun nuput ovat uhkaavan isoja.
                                      Taitaapa jo hieman punertaakin.
                                                        Oven väri on aika passeli.





Kommentit

  1. Yhtä karulta näyttää myös täällä. Kun maa ei vielä viherrä kuin jostain paikoista. Mutta AH, miten ihanaa on päästä taas pihahommiin!!! Ihana talo ja piha sulla!!

    http://baboonsbubble.blogspot.fi/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Babs! Hurjan hieno keli olisi myös tänään, mutta en pääse huhkimaan nyt kun on kirjoitushommia. Eipä kai tuo piha minnekään karkaile.

      Poista

Lähetä kommentti

Kommentit tervetulleita. Loukkaavat kommentit poistetaan.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Laattojen saumauksen uusiminen

Kunnostus tehty yhteistyössä Kiilto Oy:n kanssa. Äidilläni oli tapana sanoa, että laiska se töitään luettelee. Sanonta pitää joskus paikkansa, mutta ei minun tapauksessani. Töiden luetteleminen kun kuuluu työni kuvaan. Blogin pitäjällä pitäisi olla aina uutta remonttitarinaa kehissä. Ja onhan sitä. Perjantaina aloitin uusia yläkerran suihkuhuoneen laattojen saumoja. Ne olivat niin huonot, että pahaa teki. Sain kuulla, että vesieristys oli kunnossa, joten uskalsin ryhtyä pikaremonttiin. Säästyin tällä kertaa täydelliseltä lattian purkamiselta ja uuden tekemiseltä. Siihen olisikin pitänyt palkata ammattilainen. Korostan, että kyseessä on pikaremontti, joka antaa hieman lisäaikaa lattian käytölle. Tarkoitus olisi laatoittaa suihkuhuoneen seinät ja lattia kokonaan uudelleen lähitulevaisuudessa nykyaikaisilla, makeilla laatoilla. Minun kuitenkin pitää saada kylpyhuone asialliseen kuntoon nopeasti, sillä yöpyjiä on tulossa yläkertaan jo kuukauden päästä. Jos tilassa on lattialämmitys

Portaiden kunnostus

Juttu tehty yhteistyössä Tikkurilan kanssa. Kiitän ohjeista. Portaat ovat nyt olleet viikon päivät käytössä. Ihmeelliseksi portaiden maalauksen teki se, että maali kuivui todella nopeasti. Ilmeisesti nopeasti käyttöön otettavien tilojen maalit ovatkin tehty ominaisuuksiltaan erilaisiksi  - näin arvelisin. Kaikkein työläin vaihe portaiden kunnostamisessa oli kokolattiamaton liiman irrottaminen ja pintojen hiominen pohjamaalia varten. Liima ei oikein irronnut millään konstilla. Hiomalaite vain siirsi liimamöykkyjä edes takaisin, mutta kiinni ne jäivät. Lopuksi tartuin puukkoon ja rapsuttelin aikani kuluksi jokaisen rapun liimasta ja kyllä aikaa kuluikin, voin tunnustaa. Päiviä ja viikkoja meni ja yhä rappuset olivat remontin alla. Lopulta päätin, että nyt riittää. Santapaperilla hioin raput vielä kertaalleen ja imuroin huolellisesti pölyt pois. Sitten otin käyttöön mainion Tikkurilan Maalipesu -tuotteen. Sillä sain melkoisen määrän likaa irtoamaan mielestäni jo täysin puhtaista po

Katon styrox-levyt irti

Valkoiset styrox-levyt, joissa on kohokuvioita  - jokainen maalla asunut ne tietää. Ainakin meidän rintamamiestalon kattoihin isä laittoi styroxia. Se oli lämmin, muuta ei kai haettukaan. Myös kartanon yläkerrassa on käytetty styroxia yhden huoneen katossa. Se on minun tuleva työhuoneeni. Olin jo osittain kunnostanut huonetta, poistanut lattiasta laminaatin, hionut alta löytyneen puulattian, maalannut sen osittain sekä maalannut myös paneeliseiniä. Kartanon ostajaehdokkaat olivat repineet pari styrox-levyä irti alla olevine pahveineen. Osa levyistä repsotti ikävästi, sillä ne oli huonosti kiinni pahvissa ja lautakatossa. Kuuntelin kerrankin asiantuntijoita enkä ryhtynyt repimään kaikkea kerralla pois. Okey, ostetaan sitten ne puuttuvat styroxit ja kärvennellään ei niin mieleisen katon kanssa loppuelämä. Aie osoittautui mahdottomaksi.  Menin tuttuun K-Rautaan ja kysyin, myyvätkö he styrox-levyjä. Ei myyty, mutta tilata kyllä voi. Piti tehdä uusi keikka ja tuoda malli mukana, niin ti