Pienellä pihakierroksella huomasin ilokseni, että tämä vuodenaikahan on mitä parhain kun ruoho on vielä säällisessä korkeudessa eikä luonto ole päässyt rehottamaan holtittomasti.
Kunpa tällaisena pysyikin. Toisaalta pihakalusteet näyttävät hieman orvoilta, kun varjoa suovista omenapuista puuttuvat vielä lehdet.
Pihasisustuksesta puuttuu vielä myös loppusilaus, kuten sisustustyynyt sohvalta, kukka-asetelmat ja ruukut. Vanha kansa sanoo, ettei kesäkukkia pitäisi istuttaa ennen kesäkuun 15. päivää, mutta kuka jaksaa siihen asti odottaa. Naapuri laittoi valtavan upeat kukkaistutukset ruukkuihin jo lauantaina. Viime yönä meni pakkaselle, joten hänen täytyi heti suojata kukat, etteivät ne paleltuisi.
Itse olen istuttanut vasta mansikantaimet. Tarkistin, että olivat selviytyneet hengissä pakkasyön kourista.
Hauskan näköinen keltainen retrovaunumme piristää pihaa ja varsinkin ankean ruskeaa ja kunnostusta odottavaa pientä pihamökkiä. Keltaiset aurinkokennovalaisimet saavat olla pihalla, vaikka valoa ei alkukesän öinä tarvittaisikaan.
Olen aina pannut merkille, että maalaistaloissa on siniset tynnyrit räystäiden alla. Niihin kerätään sadevesi. Niin myös täällä oli odottamassa kaksikin isoa tynnyriä vesisateita. Toinen tynnyreistä on jo täyttynyt. Siitä on mukava ottaa vesi kukille ja juuri istutetuille taimille. Maalaistalossa maalaistalon tavalla!
Taisi minun syreenileikkausoperaatio mennä puihin... Leikkasin osan syreeneistä pariin metriin, osan jätin pitkiksi. Nyt näyttäisi, että vain pitkiin osiin tulee lehdet. Ja tietenkin samalla myös kukat sitten aikanaan. En kuitenkaan halunnut, että syreenit peittävät koko talon julkisivun. No, seurataan tilannetta.
Retrovaunu, jota kissamme rakastaa, on saapunut pihaa ilahduttamaan.
Vanhasta maalaistalosta löytyy vaikka mitä kivoja vesiastioita puutarhaan. Edustalla sinkkinen vesiallas.
Pihapolun laudoitus pitäisi uusia. Tai olisiko pihakiveys kivempi?
Tämä ruostunut maitotonkka on ollut erään ravintolan rekvisiittana, siksi tonkassa on drinkin nimi.
Kevään ensimmäinen voikukka avasi tänään kukkansa.
Sininen vesitynnyri löytyy jokaisesta maalaistalosta.
Kartanon edustalla on sekä matalaksi leikattuja että pitkäksi jätettyjä syreeneitä.
Vielä on ruoho hallinnassa päivän pari.
Kartanon pihalla oleva mökki laitetaan kunhan jaksetaan rustiikkimajaksi.
Kunpa tällaisena pysyikin. Toisaalta pihakalusteet näyttävät hieman orvoilta, kun varjoa suovista omenapuista puuttuvat vielä lehdet.
Pihasisustuksesta puuttuu vielä myös loppusilaus, kuten sisustustyynyt sohvalta, kukka-asetelmat ja ruukut. Vanha kansa sanoo, ettei kesäkukkia pitäisi istuttaa ennen kesäkuun 15. päivää, mutta kuka jaksaa siihen asti odottaa. Naapuri laittoi valtavan upeat kukkaistutukset ruukkuihin jo lauantaina. Viime yönä meni pakkaselle, joten hänen täytyi heti suojata kukat, etteivät ne paleltuisi.
Itse olen istuttanut vasta mansikantaimet. Tarkistin, että olivat selviytyneet hengissä pakkasyön kourista.
Hauskan näköinen keltainen retrovaunumme piristää pihaa ja varsinkin ankean ruskeaa ja kunnostusta odottavaa pientä pihamökkiä. Keltaiset aurinkokennovalaisimet saavat olla pihalla, vaikka valoa ei alkukesän öinä tarvittaisikaan.
Olen aina pannut merkille, että maalaistaloissa on siniset tynnyrit räystäiden alla. Niihin kerätään sadevesi. Niin myös täällä oli odottamassa kaksikin isoa tynnyriä vesisateita. Toinen tynnyreistä on jo täyttynyt. Siitä on mukava ottaa vesi kukille ja juuri istutetuille taimille. Maalaistalossa maalaistalon tavalla!
Taisi minun syreenileikkausoperaatio mennä puihin... Leikkasin osan syreeneistä pariin metriin, osan jätin pitkiksi. Nyt näyttäisi, että vain pitkiin osiin tulee lehdet. Ja tietenkin samalla myös kukat sitten aikanaan. En kuitenkaan halunnut, että syreenit peittävät koko talon julkisivun. No, seurataan tilannetta.
Vanhasta maalaistalosta löytyy vaikka mitä kivoja vesiastioita puutarhaan. Edustalla sinkkinen vesiallas.
Kommentit
Lähetä kommentti
Kommentit tervetulleita. Loukkaavat kommentit poistetaan.