Siirry pääsisältöön

Mökin kukkatarhasta kartanolle töihin

Meillä on mökki Pirkanmaalla  noin 160 kilometrin päässä kartanolta. Matka taittuu sinne nopeasti. Voi mennä joko Parkanon tai Tampereen kautta. Vaihtelen reittejä tarpeiden mukaan. Parkanon reitin varrella on aivan ihastuttavia pihapiirejä, nytkin hätkähdin ajaessani erään talon ohi. Mikä sormustinkukkameri! Oli pakko pysähtyä seuraavassa mahdollisessa paikassa ja kääntyä takaisin ja ottaa avonaisesta ikkunasta käsin lennossa kuvia. Tien varteen ei voinut pysähtyä ja liikenne oli kova.

Sormustinkukat kasvoivat jonkinlaisessa kosteikossa tai melkeinpä ojassa. Muitakin kukkia oli runsaasti. Ihana piha, kasvihuoneet ja kaikki. Mietin jo, uskaltaisinko ajaa pihaan ja koputtaa ovea. Olisin tehnyt samalla puutarhajutun. En kuitenkaan rohjennut tällä kertaa, mutta paikan panin merkille.

Sormustinkukat ovat lempikukkiani. Niitä kasvoi myös mökilläni runsaasti aikoinaan hankkiessamme mökin. Nyt vain muutama kukka nousee kesässä, yksi oli nupullaan ulkorappujen alapuolella astuinlaatan ja rapun välissä. Sitä sitten varjellaan ja varotaan astumasta päälle!

Kun muutin kartanolle viime kesänä, myös täällä oli kokonaista kaksi sormustinkukkaa pihassa ja niin ovat nytkin. Ja vaaleanpunaisten kukkien lisäksi tänään huomasin vielä yhden: valkoisen. Toivon sormustinkukilleni menestystä ja perheenlisäystä.

Mökillä myös kerrassaan huumaavat päivänliljat kukkivat ja tuoksu levisi laajalle. Vaaleanpunainen ruusukin oli herkässä loistossaan puhumattakaan pioneista, niistä kaikkein rakkaimmistani.

Kertokaa jos olette eri mieltä: minkä kukan tuoksu on parempi kuin pionin? Itse en keksi. Hauskaa on, että pian kun kartanon jasmiinit puhkeavat kukkaan, saatan väittää, että jasmiinin kukka tuoksuu kaikkein ihanimmalta.

Tuoksuista puheenollen, mikähän minut tänään vetikin ahon laitaan. Ahomansikatpa hyvinkin. Keräsin niitä aitoon tuohituokkoseen. Tuokkosiakin täältä löytyy, voitteko kuvitella. Moni olisi jo heittänyt roskiin tarpeettomina ja vanhanaikaisina, mutta minä säästän ja säästän. Hyviä käyttöesineitä nekin ovat, kuten huomaatte kuvasta.

Sitten toin ennen mökille lähtiessä maalaamani rautasängyn osat sisälle ja yritin niitä sovitella paikalleen. Vaikka käytin voimaa, osat eivät suostuneet loksahtamaan paikalleen. Homma jäi kesken, koska juuri silloin ei ollut lähettyvillä teknistä avustajaa.

Kattoasiat menevät kaiketi omalla painollaan. Elokuun alkupuolella se sitten tapahtuu: kartano saa uuden hienon peltikaton, sellaisen, jonka Museovirastokin hyväksyy. Katon tekee siis Prima-rakentajat, alan arvostetuimpia toimijoita.
Muuten: kun mietitte uuden katon laittoa, ottakaa huomioon, etteivät kattomiehet siellä katolla keiku ilman asianmukaisia telineitä. Itselläni on ollut opettelemista siinä, mitä kaikkia tarvikkeita tarvitaan, kun oikein tosissaan ryhdytään taloa kunnostamaan.

Prima-rakentajat tekee siis katon, Ramirentilta tulee telineet, joiden kuljetuksen hoitaa MTN Kuljetus Porista. Kaikki tietenkin maksaa, mutta mitäpä ihminen ei uhraisi sen eteen, että on katto pään päällä.

Yhtenä katonrakentamispäivänä pidän kartanolla kunnostus- ja sisustuspäivän. Se osuu tietenkin samaksi päiväksi, jolloin on kattonäytös. Monta kärpästä samalla iskulla. Katon rakentamisen ohessa yleisö voi tutustua jo kunnostamiini yläkerran huoneisiin ja yrityksiin, joiden tuotteilla kunnostaminen ja sisustaminen on tehty. Pihalla voi pitää pientä showta ja makasiinissa voi shoppailla ja ostaa omakseen vanhaa mutta kaunista "romua". Palaan asiaan pian.
                                                   Mökillä odotti tällainen näky.


                                    Pionit nuokkuivat maassa. Toimin heti ja annoin tukea.
                                                      Pioni, minun kukkani.
                                              Ruusu, minun ruusuni.
                                         Lähellä Parkanoa tien vieressä lainehti sormustinkukkameri.
                                          Pitäisiköhän tehdä tästä juttu johonkin lehteen?
                                                 Myös kartanolla kukki tähän malliin.
                                                      Ahomansikoita ihan läheltä.

Kommentit

  1. Sormustinkukat ovat kummallisia. Viihtyvät jossain melkein riesaksi asti. Ja jossain vain hetken. Kuten meillä. Katosivat. Huomenna taas tutkailemaan tilannetta omalle mökille. Ovatko pionit selvinneet sateista? Missä vaiheessa ovat liljat? Ruusut? Kesä on yhtä kukkaa!

    VastaaPoista
  2. Olen itsekin ihaillut tuote Parkanon tien varressa olevia kukkaistutuksia monta kertaa. Avoimien ovien päivää odottelen innolla. terv. Leppäkorpelainen

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Kommentit tervetulleita. Loukkaavat kommentit poistetaan.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Laattojen saumauksen uusiminen

Kunnostus tehty yhteistyössä Kiilto Oy:n kanssa. Äidilläni oli tapana sanoa, että laiska se töitään luettelee. Sanonta pitää joskus paikkansa, mutta ei minun tapauksessani. Töiden luetteleminen kun kuuluu työni kuvaan. Blogin pitäjällä pitäisi olla aina uutta remonttitarinaa kehissä. Ja onhan sitä. Perjantaina aloitin uusia yläkerran suihkuhuoneen laattojen saumoja. Ne olivat niin huonot, että pahaa teki. Sain kuulla, että vesieristys oli kunnossa, joten uskalsin ryhtyä pikaremonttiin. Säästyin tällä kertaa täydelliseltä lattian purkamiselta ja uuden tekemiseltä. Siihen olisikin pitänyt palkata ammattilainen. Korostan, että kyseessä on pikaremontti, joka antaa hieman lisäaikaa lattian käytölle. Tarkoitus olisi laatoittaa suihkuhuoneen seinät ja lattia kokonaan uudelleen lähitulevaisuudessa nykyaikaisilla, makeilla laatoilla. Minun kuitenkin pitää saada kylpyhuone asialliseen kuntoon nopeasti, sillä yöpyjiä on tulossa yläkertaan jo kuukauden päästä. Jos tilassa on lattialämmitys

Portaiden kunnostus

Juttu tehty yhteistyössä Tikkurilan kanssa. Kiitän ohjeista. Portaat ovat nyt olleet viikon päivät käytössä. Ihmeelliseksi portaiden maalauksen teki se, että maali kuivui todella nopeasti. Ilmeisesti nopeasti käyttöön otettavien tilojen maalit ovatkin tehty ominaisuuksiltaan erilaisiksi  - näin arvelisin. Kaikkein työläin vaihe portaiden kunnostamisessa oli kokolattiamaton liiman irrottaminen ja pintojen hiominen pohjamaalia varten. Liima ei oikein irronnut millään konstilla. Hiomalaite vain siirsi liimamöykkyjä edes takaisin, mutta kiinni ne jäivät. Lopuksi tartuin puukkoon ja rapsuttelin aikani kuluksi jokaisen rapun liimasta ja kyllä aikaa kuluikin, voin tunnustaa. Päiviä ja viikkoja meni ja yhä rappuset olivat remontin alla. Lopulta päätin, että nyt riittää. Santapaperilla hioin raput vielä kertaalleen ja imuroin huolellisesti pölyt pois. Sitten otin käyttöön mainion Tikkurilan Maalipesu -tuotteen. Sillä sain melkoisen määrän likaa irtoamaan mielestäni jo täysin puhtaista po

Katon styrox-levyt irti

Valkoiset styrox-levyt, joissa on kohokuvioita  - jokainen maalla asunut ne tietää. Ainakin meidän rintamamiestalon kattoihin isä laittoi styroxia. Se oli lämmin, muuta ei kai haettukaan. Myös kartanon yläkerrassa on käytetty styroxia yhden huoneen katossa. Se on minun tuleva työhuoneeni. Olin jo osittain kunnostanut huonetta, poistanut lattiasta laminaatin, hionut alta löytyneen puulattian, maalannut sen osittain sekä maalannut myös paneeliseiniä. Kartanon ostajaehdokkaat olivat repineet pari styrox-levyä irti alla olevine pahveineen. Osa levyistä repsotti ikävästi, sillä ne oli huonosti kiinni pahvissa ja lautakatossa. Kuuntelin kerrankin asiantuntijoita enkä ryhtynyt repimään kaikkea kerralla pois. Okey, ostetaan sitten ne puuttuvat styroxit ja kärvennellään ei niin mieleisen katon kanssa loppuelämä. Aie osoittautui mahdottomaksi.  Menin tuttuun K-Rautaan ja kysyin, myyvätkö he styrox-levyjä. Ei myyty, mutta tilata kyllä voi. Piti tehdä uusi keikka ja tuoda malli mukana, niin ti