Siirry pääsisältöön

Pionit valtaavat sieluni

Vain kolme yötä ja kun aamulla katson makuuhuoneen ikkunasta, näen tummanpunaisten pionien avanneen nuppunsa. Niiden takana olevat vaaleanpunaiset pionit on sade rutannut maahan. Vasta kun menin pionipenkkiin, huomasin ne. Mitä muuta huomasin? Kun taitoin alimmaisen, jo valmiiksi lähes katki menneen pionin ja työnsin nenäni sen uumeniin, huomasin, ettei se tuoksu miltään. Miten tämä on mahdollista? Vasta eilen päivitin blogiini, että pionien tuoksu on paras tuoksu ikinä.

Tämä tuoksumaton löydökki sijoittuu kuitenkin pionien ulkonäkökilpailuissa ykköseksi. Täydellisempää yksilöä tuskin löytyy. Tuoksu tai et, olet kaunein.

Täältä kartanolta olen varastojen pölyistä noukkinut useita esineitä, jotka ovat joko osittain tai kokonaan rikki. Silti olen ottanut ne käyttöön ainakin koriste-esineiksi. Pidän sitten esimerkiksi maljakkoa joskus esillä, joskus kaapissa. Joka puolellehan ei voi ripustella koriste-esineitä, vaikka runsaasta sisustuksesta pidänkin. Haaveilen kuitenkin aika ajoin vaatimattomasta, rustiikkisesta ja melko tyhjästä sisustuksesta, olen keksinyt sille nimenkin: luostarityyli. Makuuhuoneen kohdalla se tarkoittaa: risti seinällä, lavitsa, yöpöytä, valaisin ja vanha, natiseva liinavaatekaappi valkoisia mankeloituja lakanoita täynnä . Siinä kaikki. Luostarihuone? Hmm...Siinä olisikin ideaa.

Kartanolla on kuitenkin pääasiallisesti kartanomaista. Jollakin tavalla haluan kuitenkin sekoittaa pakkaa ja ripauttaa keitokseen mukaan yllättäviä mausteita. Salien kohdalla se ei ole vielä toteutunut, koskapa en ole päässyt niiden kimppuun, mutta yläkerrassa mausteita jo löytyy.

Pop up -tyyliin järjestettävänä kunnostus- ja sisustuspäivänä meillä on avoimet ovet. Kehittelen parhaillaan kivoja asioita päivän varalle. Ne, jotka eivät arvostele tyyliin "eihän täällä mitään ole tehty" ovat enemmän kuin tervetulleita. Keskeneräistä on vielä pitkään. Kierrätyskunnostaminen ja -sisustaminen on edelleen pop ja minun juttuni. Lähdetään siitä.
                                                  Tuoksumaton pioni rikkinäisessä maljakossa.
                                    Eikä aikaakaan, kun pionipenkki alkoi loistaa.
                                                               Itse täydellisyys!
                                            Valkoinen pioni tuoksuu, vaaleanpunainen ei.
                                             Jaksaneekohan nuppukin avautua maljakossa?
                                                      Kartanon vintiltä löytämäni malkakko on Kupittaan ja risa, joten sillä ei ole muuta kuin kauneus- ja käyttöarvoa.
                                                Somasti vierekkäin, Helanderin ja Kupittaan vaasit.


                             Ruokasalissa on erittäin kodikas atmosfääri, vaikka ollaankin kartanossa.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Laattojen saumauksen uusiminen

Kunnostus tehty yhteistyössä Kiilto Oy:n kanssa. Äidilläni oli tapana sanoa, että laiska se töitään luettelee. Sanonta pitää joskus paikkansa, mutta ei minun tapauksessani. Töiden luetteleminen kun kuuluu työni kuvaan. Blogin pitäjällä pitäisi olla aina uutta remonttitarinaa kehissä. Ja onhan sitä. Perjantaina aloitin uusia yläkerran suihkuhuoneen laattojen saumoja. Ne olivat niin huonot, että pahaa teki. Sain kuulla, että vesieristys oli kunnossa, joten uskalsin ryhtyä pikaremonttiin. Säästyin tällä kertaa täydelliseltä lattian purkamiselta ja uuden tekemiseltä. Siihen olisikin pitänyt palkata ammattilainen. Korostan, että kyseessä on pikaremontti, joka antaa hieman lisäaikaa lattian käytölle. Tarkoitus olisi laatoittaa suihkuhuoneen seinät ja lattia kokonaan uudelleen lähitulevaisuudessa nykyaikaisilla, makeilla laatoilla. Minun kuitenkin pitää saada kylpyhuone asialliseen kuntoon nopeasti, sillä yöpyjiä on tulossa yläkertaan jo kuukauden päästä. Jos tilassa on lattialämmitys

Portaiden kunnostus

Juttu tehty yhteistyössä Tikkurilan kanssa. Kiitän ohjeista. Portaat ovat nyt olleet viikon päivät käytössä. Ihmeelliseksi portaiden maalauksen teki se, että maali kuivui todella nopeasti. Ilmeisesti nopeasti käyttöön otettavien tilojen maalit ovatkin tehty ominaisuuksiltaan erilaisiksi  - näin arvelisin. Kaikkein työläin vaihe portaiden kunnostamisessa oli kokolattiamaton liiman irrottaminen ja pintojen hiominen pohjamaalia varten. Liima ei oikein irronnut millään konstilla. Hiomalaite vain siirsi liimamöykkyjä edes takaisin, mutta kiinni ne jäivät. Lopuksi tartuin puukkoon ja rapsuttelin aikani kuluksi jokaisen rapun liimasta ja kyllä aikaa kuluikin, voin tunnustaa. Päiviä ja viikkoja meni ja yhä rappuset olivat remontin alla. Lopulta päätin, että nyt riittää. Santapaperilla hioin raput vielä kertaalleen ja imuroin huolellisesti pölyt pois. Sitten otin käyttöön mainion Tikkurilan Maalipesu -tuotteen. Sillä sain melkoisen määrän likaa irtoamaan mielestäni jo täysin puhtaista po

Katon styrox-levyt irti

Valkoiset styrox-levyt, joissa on kohokuvioita  - jokainen maalla asunut ne tietää. Ainakin meidän rintamamiestalon kattoihin isä laittoi styroxia. Se oli lämmin, muuta ei kai haettukaan. Myös kartanon yläkerrassa on käytetty styroxia yhden huoneen katossa. Se on minun tuleva työhuoneeni. Olin jo osittain kunnostanut huonetta, poistanut lattiasta laminaatin, hionut alta löytyneen puulattian, maalannut sen osittain sekä maalannut myös paneeliseiniä. Kartanon ostajaehdokkaat olivat repineet pari styrox-levyä irti alla olevine pahveineen. Osa levyistä repsotti ikävästi, sillä ne oli huonosti kiinni pahvissa ja lautakatossa. Kuuntelin kerrankin asiantuntijoita enkä ryhtynyt repimään kaikkea kerralla pois. Okey, ostetaan sitten ne puuttuvat styroxit ja kärvennellään ei niin mieleisen katon kanssa loppuelämä. Aie osoittautui mahdottomaksi.  Menin tuttuun K-Rautaan ja kysyin, myyvätkö he styrox-levyjä. Ei myyty, mutta tilata kyllä voi. Piti tehdä uusi keikka ja tuoda malli mukana, niin ti