Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on syyskuu, 2015.

Pihamökin kuistin raivopäinen raivaus

Terveisiä kuutamokylvystä, ulkospasta ja saunasta! Olipa hienoa kahdeksan tunnin työrupeaman jälkeen lämmittää pihasauna ja kantaa kuumat vedet ulkokylpyammeeseen  - ja kylpeä sydämensä kyllyydestä. Kuu on hitusta vaille täysi. Se mollotti taivaalla ja valaisi hämmästyttävän paljon puutarhaa. Lyhdyt tuikkivat kilpaa kuun kanssa, mutta hävisivät tällä kertaa. Mistä kaiken alkaisin? Aamupäivällä päätimme Kreivin kanssa projektista. Juu, kyllä se minulle sopii, hän vastasi, kun ehdotin, että tänään laitetaan pihamökin eteisen romukasa sileäksi. Nimittäin jo lähes purkutuomiolla olevan pihamökin eteinen on ollut niin tupaten täynnä rojua, ettei saunaan ole kunnolla päässyt kulkemaan. Pihamökin kaksi huonetta ovat toimineet varastona  - pian tämäkin asia muuttuu, kun pääsemme huoneiden kimppuun siivoamaan ja työntämään rojua roskiin. Ja kun kyseessä olemme me, romunkierrättäjät, tiedätte, ettei mitään tarpeellista heitetä pois. Se, mikä voidaan kierrättää, lahjoittaa tai myydä, se kierrä

Silkkikukat sinnittelivät kukkimaan

Löysin heinäkuun lopulla avaamattoman pussin, joka sisälsi silkkikukan siemeniä. Meillä on kartanon parkkipaikan vieressä iso rautapata, jossa oli jo valmiiksi multaa. Riuhdoin rikkaruohot irti, siistin mullan ja ripottelin siemenet itämään. Unohdin koko homman. Pussin kyljessä luki, että silkkikukka kukkii kahden kuukauden päästä siementen laittamisesta. Vähitellen joskus elokuun puolessa välissä näkyi pieniä taimia, sitten ne kasvoivat ja kasvoivat, mutta ajattelin, että pituutta vain. Muutama päivä sitten ilmestyivät pulleat nuput ja tänään kukkapata on loistossaan. Ihania kukkia. Ja kiitos niille, kun vielä jaksoivat sinnitellä syksyn pyörteissä. Tänäänkin on melkoinen tuuli ja hennot kukat pyörivät kuin väkkärät tuulessa. Kaalikeiton kypsyessä laittelin hieman puolukoita pakastepusseihin. Vähän säästin myös survosta varten. Olipa nostalgista survoa marjoja äidin tai peräti mummon vanhalla puusurvijalla tai paremminkin nuijalla. Se on ollut myös kaunis koriste keittiössä. Aur

Viking Line ja risteilyherkut

Teen nyt syrjähypyn. Ei se ole mitenkään vaarallinen eikä meneillään olevaa suhdetta tuhoava. Syrjähyppy kunnostamisen ja sisustamisen loputtomasta suosta iloiseen syöpöttelytuokioon liplattavien merituulten äärelle antaa pelkästään  hehkua vanhalle parisuhteelle. Kun tulee takaisin ihanalta merilounaalta (vaikka laiva on pysynyt vakaasti satamassa), tuntee kuin olisi tehnyt pienen purjehduksen lähisaaristoon. Syödessähän näki laivan ikkunoista taivaan ja meren sekä vilkkaan satamaliikenteen. Olla jossakin muualla kuin tiukasti koneen ääressä kirjoittamassa, tekee hyvää. Myös se, että näkee tuttuja kollegoita vuosien takaa ja myös täysin tuntemattomia uusia ihmisiä, on terapeuttista. Niin itseriittoinen en ole (vaikkakin viihdyn myös lähes erakkona maalla), etten kaipaisi muuta seuraa kuin sitä samaa: itseäni. Pure Nordic Tastes - Pohjoiset puhtaat maut -menu koostuu useista ruokalajeista, joista minä pääsin maistelemaan seuraavia: alkuruokana miedolla lämmöllä kypsytettyä lohta,

Kartanon hiljaiseloa

Syksy saapui kahdessa päivässä kuin leikaten. Yhtäkkiä puiden lehdet alkoivat kellastua ja puuskainen tuuli riepotteli pihasembroista tuhansittain kuivuneita neulasia laajalle alueelle pihaan. Neulasmatto on paksu. Oikeastaan neulaset ovat todella kauniita maata vasten. Ne myös tuoksuvat hieman mäntyöljylle. Haravoin ne kasoihin ja kuljetan katoksen alle, etteivät pääsisi kastumaan. Säästän ne jouluseimen rakenneaineiksi. Niitä on ainakin kolme kottikärryllistä. Kartanon hiljaiselo tarkoittaa sitä, että nyt ei olla remontoitu. On nautittu hämärtyvistä illoista ja pimeistä öistä, joita kuitenkin valaisevat tuhannet taivaan tähdet, jos vain pilvipeite antaa myöten.  Otavassa on edelleen seitsemän tähteä. Voin ne laskea ilta illan jälkeen istuessani patiolla. Jos tahtoo puolukkaan  - ja kukapa ei tahtoisi - voi ottaa noin 100 askelmaa ja todeta olevansa hirvikärpäsvapaassa metsässä, jota myös puolukkamereksi voisi nimittää. Eipä aikaakaan, kun jo pari ämpärillistä on kerätty. Ja sama

Patiolla rakkaan kanssa

Ei voi olla sisällä. Syyskuun 12. päivä ja ilta. Uskomaton. Ne kaakattajat, jotka toissailtana lähtivät mukamas etelään, palasivat eilen illalla ja juuri äsken takaisin Yyterin kosteikolle. Juuri ja juuri vielä taivaalta erotti niiden auran kaaren. Huomasivat varmaan muutaman tunnin lennettyään, ettei tästä maasta kannatakaan vielä lähteä syksyn pakoon. On vielä kesä. Sytyttelimme tuikkuja ja istuimme iltaa patiolla. Huomasin, että suuret lasilyhdyt maksaisivat useita kymmeniä euroja. Minullahan on useita jättisuuria lasipurkkeja. Niihin tuikut ja pihavalaistus on siinä. Pimeään tuloon saakka tarkeni kesämekossa. Sitten hain huovat ja taas tarkeni. Ensimmäiset tähdet ehtivät jo ilmestyä taivaalle, kun lähdimme sisään. Ehkäpä palaamme vielä katsomaan, josko revontulia näkyisi tälläkin leveysasteella. Etelä-Suomessa niitä oli nähty viime yönä. terveisin Onnelliset                                                   Grillissä paistuvat parhaillaan ruoat.