maanantai 7. syyskuuta 2015

Alkusyksyn tunnelmointia

Nukuttaa. Kun pitäisi mennä sänkyyn, olo on pirteä. Kun pitäisi nousta uuteen päivään, olo on uupunut. Aikaerosta toipuminen on kestänyt yllättävän pitkään. Sillä välin on ehtinyt syyskuukin jo saapua hämärine, mutta tunnelmallisine iltoineen.
Onkin aika aloittaa oikein urakalla syystunnelmointi. Puutarhassa ei näy merkkiäkään syksyn saapumisesta. Vain pihan omenapuiden hedelmätäyteläisyydestä aistii, ettei suinkaan ole enää kesä, vaikka lämpömittari näyttääkin lähes kahtakymmentä.
Toissapäivänä lekottelin patiolla aurinkotuolissa bikineissä tunnin verran ja oli suorastaan kuuma.
Kunnostus-ja sisustuspäivä, jonka järjestin Prima-kattonäytöksen yhteydessä, oli jo ennen Kuuban-matkaamme. Vieläkään en ole raaskinut purkaa kattamaani juhlapöytää, vaan olen odottanut sopivia juhlia. Taidanpa pitää lähiaikoina ruokakokoontumisen kuuden ihmisen voimin, niin astiat tulevat myös käytetyiksi.
Sienikeittoa alkuun, pääruoaksi grillattua nieriää? Ja isoja rapuja korianterikastikkeen kera.

Nuohooja kävi juuri. Naapuri kilometrin takaa kehui, ettei heidän talon nuohous maksa kuin muutaman kympin. Meille pamahti heti 110 euron lasku. Saa nähdä, mitä likakaivon tyhjennys maksaa. Näin meillä kartanolla tänään maanantaina. On uusi viikko edessä ja toivottavasti työn puolesta aktiivinen. Minä alan taas kunnostaa ja sisustaa!
                                                    Tuikkujen valo puree jo hämärtyvässä illassa.
                           Pihasaunassa löylyt. Sitten istuskelua puutarhasohvalla ja tunnelmointia.
                                                     On taas kynttilöiden aika.
                                                           Näitä kattoja jaksan tuijotella.


                                                  Uusi Prima-katto illan sylissä.
                                         Kypsyvät omenat kielivät, että eletään jo syyskuuta,
                                            Lautasliinat viikattu taiteen sääntöjen mukaan.
                                           Alkuun valmistan sienikeittoa Kartanon tapaan.
                                                        Ketkä kutsuttaisiin illalliselle?
                                     Silmänkantamattomiin peltoa näillä kulmilla.
                                         Keittiöstä ruokasaliin on muutama loikka.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommentit tervetulleita. Loukkaavat kommentit poistetaan.

Antiikkipöydän öljyäminen

Saimme lahjoituksena suvulta Pertin isovanhempien talosta heille kuuluneen antiikkipöydän jostakin 1900-luvun alusta. Pöydän pinta oli pahoi...