Siirry pääsisältöön

Auringon hymyä huoneissa

Aurinko siirtyy huoneesta toiseen nopeaa tahtia näin aamuisin. Tuskin ehdin kameraa hakea yläkerrasta, kun jo parhain päivänsäde oli kaikonnut makuuhuoneesta. Jos tunnustan, heräsin siihen, kun aurinko heijastui vuoteeni päässä olevasta vaatekaapin peilistä silmiini. Kello oli tuolloin hieman vaille yhdeksän.

Juhlasali on niin pimennossa vaahteroiden varjossa, ettei siellä ole koskaan valoisaa. Pienen pienet säteet sentään löytyivät päätyseinältä.

Yläkerran harmaa nurkkahuone, jota myös Anna Margarethan huoneeksi nimitetään, sen sijaan suorastaan kylpi auringossa. Olisin kuvannut muutkin yläkerran huoneet, mutta kamera sulki itsensä ja ilmoitti, että akku on finito.

Uusi aamu jälleen ja näyttää siltä, että joudun tästä pikaisesti sottahommiin. Kukaan ei missään eikä koskaan ole varoittanut siitä, miten hidasta ja vaikeaakin tiilten saumaaminen on.  Laastin pitää olla todella sopivan paksuista, ei liian löysää eikä liian tanakkaa. Saumausraudan tulee olla sauman levyinen. Mitä leveämpi sauma, sen enemmän menee laastia.

Minun tiiliseinässäni on todella leveät saumat, ja tietty laastia kuluu paljon. Kaupasta hakemani kahden litran tölkki ei riittänyt mihinkään, vaikka myyjä laski sen riittävän hyvinkin. Hain sitten kesken töiden kymmenen kilon säkin. Eiköhän sillä pärjätä.

Eniten, amatööri kun olen,  remontissa ärsyttää se, että koko ajan saa hakea rautakaupasta jotain. Milloin puuttuu mitäkin. Ja sitten kun ostaa jonkin tavaran ja tulee kotiin, huomaa sen olevan väärän. Remontissa on pidettävä myös pausseja. Ei vain henkisiä sellaisia, vaan yksinkertaisesti siitä syystä, etteivät rahat riitä.

Minua myös ärsyttää se, että kaupoissa on aina meneillään jokin hintahässäkkä tai -hulina. Nopeaan asioimiseen ei ole mahdollisuutta, kun ihmiset säntäilevät sinne tänne tarjousten perässä. Eilenkin huomasin, etteivät ne tarjoukset edes ole hyviä. Koskaan en itse ostaisi niillä hinnoilla mitään.

Ärsytykset sikseen ja aamukahville mars!


                    Kauniita unia nähneenä nousin uuteen päivään jälleen auringon herättämänä.
                        Juhlasalin valoisin hetki on aamulla, mutta valo pakenee pian talo sivulle.
                                    Aamu yläkerran Anna Margaretha -nimisessä huoneessa.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Laattojen saumauksen uusiminen

Kunnostus tehty yhteistyössä Kiilto Oy:n kanssa. Äidilläni oli tapana sanoa, että laiska se töitään luettelee. Sanonta pitää joskus paikkansa, mutta ei minun tapauksessani. Töiden luetteleminen kun kuuluu työni kuvaan. Blogin pitäjällä pitäisi olla aina uutta remonttitarinaa kehissä. Ja onhan sitä. Perjantaina aloitin uusia yläkerran suihkuhuoneen laattojen saumoja. Ne olivat niin huonot, että pahaa teki. Sain kuulla, että vesieristys oli kunnossa, joten uskalsin ryhtyä pikaremonttiin. Säästyin tällä kertaa täydelliseltä lattian purkamiselta ja uuden tekemiseltä. Siihen olisikin pitänyt palkata ammattilainen. Korostan, että kyseessä on pikaremontti, joka antaa hieman lisäaikaa lattian käytölle. Tarkoitus olisi laatoittaa suihkuhuoneen seinät ja lattia kokonaan uudelleen lähitulevaisuudessa nykyaikaisilla, makeilla laatoilla. Minun kuitenkin pitää saada kylpyhuone asialliseen kuntoon nopeasti, sillä yöpyjiä on tulossa yläkertaan jo kuukauden päästä. Jos tilassa on lattialämmitys

Portaiden kunnostus

Juttu tehty yhteistyössä Tikkurilan kanssa. Kiitän ohjeista. Portaat ovat nyt olleet viikon päivät käytössä. Ihmeelliseksi portaiden maalauksen teki se, että maali kuivui todella nopeasti. Ilmeisesti nopeasti käyttöön otettavien tilojen maalit ovatkin tehty ominaisuuksiltaan erilaisiksi  - näin arvelisin. Kaikkein työläin vaihe portaiden kunnostamisessa oli kokolattiamaton liiman irrottaminen ja pintojen hiominen pohjamaalia varten. Liima ei oikein irronnut millään konstilla. Hiomalaite vain siirsi liimamöykkyjä edes takaisin, mutta kiinni ne jäivät. Lopuksi tartuin puukkoon ja rapsuttelin aikani kuluksi jokaisen rapun liimasta ja kyllä aikaa kuluikin, voin tunnustaa. Päiviä ja viikkoja meni ja yhä rappuset olivat remontin alla. Lopulta päätin, että nyt riittää. Santapaperilla hioin raput vielä kertaalleen ja imuroin huolellisesti pölyt pois. Sitten otin käyttöön mainion Tikkurilan Maalipesu -tuotteen. Sillä sain melkoisen määrän likaa irtoamaan mielestäni jo täysin puhtaista po

Katon styrox-levyt irti

Valkoiset styrox-levyt, joissa on kohokuvioita  - jokainen maalla asunut ne tietää. Ainakin meidän rintamamiestalon kattoihin isä laittoi styroxia. Se oli lämmin, muuta ei kai haettukaan. Myös kartanon yläkerrassa on käytetty styroxia yhden huoneen katossa. Se on minun tuleva työhuoneeni. Olin jo osittain kunnostanut huonetta, poistanut lattiasta laminaatin, hionut alta löytyneen puulattian, maalannut sen osittain sekä maalannut myös paneeliseiniä. Kartanon ostajaehdokkaat olivat repineet pari styrox-levyä irti alla olevine pahveineen. Osa levyistä repsotti ikävästi, sillä ne oli huonosti kiinni pahvissa ja lautakatossa. Kuuntelin kerrankin asiantuntijoita enkä ryhtynyt repimään kaikkea kerralla pois. Okey, ostetaan sitten ne puuttuvat styroxit ja kärvennellään ei niin mieleisen katon kanssa loppuelämä. Aie osoittautui mahdottomaksi.  Menin tuttuun K-Rautaan ja kysyin, myyvätkö he styrox-levyjä. Ei myyty, mutta tilata kyllä voi. Piti tehdä uusi keikka ja tuoda malli mukana, niin ti