Työ tekijäänsä neuvoo. Kun kehittelin eilen hyvän tiilten saumaamistekniikan, tänään tuntuikin homma sujuvan nopeammin. Niskat jumissa kylläkin. Olisikohan saumaaminen pitänyt aloittaa ylhäältä? Järki sanoo, mutta näillä mennään.
Yletyin lypsyjakkaralla lähes ylös saakka. Tosin sokkona laitoin sen toiseksi viimeisen rivin. Ylin rivi jäi saumaamatta. Pitänee uskaltautua taloustikkaiden kolmannelle rapulle. Hui! Jääköön tuo uskallusteko huomiselle.
Tulevassa keittiössä on melkoinen sotku. Tiskipöytä, jonka siis irrotimme navetasta, on toiminut työpöytänä: sen päällä olen sekoitellut laastit. Joka puolella huonetta on laastinpalasia ja laastipölyä. Otan huomenna käyttöön teollisuusimurin, ja siivoan kerralla koko huoneen, jotta pääsemme laatoittamaan lattian.
Hyvin on eläväinen tuo Retro de Namur -tiili. Sehän matkii vanhaa purkutiiltä. Yksikään tiili ei varmaan ole tismalleen saman näköinen. Sumuttelen saumauksia hieman, ettei laasti kuivu liian nopeasti. Sen jälkeen pyyhin märällä rätillä enintä laastipölyä tiilten päältä.
Sisustus pyörii mielessäni niin paljon, että olen jo mallaillut turkoosia kaihdinta ikkunaan. Harmaat kangaspuun osat nojaavat tiiliseinää vastapäätä olevaan seinään. Seinänhän jo maalasin keväällä harmaaksi.
Valitettavasti uunin tulisija on purettu. Tilalle on kuitenkin hankittu kunnon kamina. Nokikolari on kolannut sen. Käyttöön vain. Voi kunpa saataisiin tuo keittiö nopeasti valmiiksi. Hyvä vaihe kuitenkin juuri nyt menossa.
Juttu on tehty yhteistyössä Kiilto Oy:n ja Wienerberger Oy:n kanssa.
Vain ylärivi jäi saumaamatta.
Tiiliseinän vastapäinen seinä on harmaa. Kuvassa keittiön kaihdin ja kangaspuiden runkokappaleet.
Keittiöstä on oveton aukko aulaan, jonka seinän tapetoin vaaleansinisellä jämätapetilla. Suihkuverho Vallilasta.
Yletyin lypsyjakkaralla lähes ylös saakka. Tosin sokkona laitoin sen toiseksi viimeisen rivin. Ylin rivi jäi saumaamatta. Pitänee uskaltautua taloustikkaiden kolmannelle rapulle. Hui! Jääköön tuo uskallusteko huomiselle.
Tulevassa keittiössä on melkoinen sotku. Tiskipöytä, jonka siis irrotimme navetasta, on toiminut työpöytänä: sen päällä olen sekoitellut laastit. Joka puolella huonetta on laastinpalasia ja laastipölyä. Otan huomenna käyttöön teollisuusimurin, ja siivoan kerralla koko huoneen, jotta pääsemme laatoittamaan lattian.
Hyvin on eläväinen tuo Retro de Namur -tiili. Sehän matkii vanhaa purkutiiltä. Yksikään tiili ei varmaan ole tismalleen saman näköinen. Sumuttelen saumauksia hieman, ettei laasti kuivu liian nopeasti. Sen jälkeen pyyhin märällä rätillä enintä laastipölyä tiilten päältä.
Sisustus pyörii mielessäni niin paljon, että olen jo mallaillut turkoosia kaihdinta ikkunaan. Harmaat kangaspuun osat nojaavat tiiliseinää vastapäätä olevaan seinään. Seinänhän jo maalasin keväällä harmaaksi.
Valitettavasti uunin tulisija on purettu. Tilalle on kuitenkin hankittu kunnon kamina. Nokikolari on kolannut sen. Käyttöön vain. Voi kunpa saataisiin tuo keittiö nopeasti valmiiksi. Hyvä vaihe kuitenkin juuri nyt menossa.
Juttu on tehty yhteistyössä Kiilto Oy:n ja Wienerberger Oy:n kanssa.
Maali häämöttää! Ahkeruus palkitsee. Pysy tikkailla!
VastaaPoista