Eilen kartano valaistui paraatipuolelta, kun kaikkiaan 15 ikkunaa sai oman jouluvalonsa. Tänään virittelimme toisen verannan ikkunoille valtavat Ikean joulutähdet. Virittäminen oli melko helppoa, mutta tähtien kokoaminen oli jo oma juttunsa. Nehän ovat kaupassa litteästi pakattuja. Sakarat pitää avata varovasti ja kehikko nostaa ympyräksi niin ettei repeämiä tapahdu.
Ensimmäinen tähti lensi jo kerran lattialle. Herra Kreivi ei onnistunut tähden yhdistämisessä kannattimeensa. Tähti repesi monesta paikkaa. Eniten harmitti, että pienet kiinnitysreikien kohdat repeilivät.
Sitten minä tartuin toimeen. Luin ohjeet huolellisesti. Herra Kreivi teki virheen siinä, ettei laittanut lampunkantaa johtoineen ensin koukusta roikkumaan, vaan yritti sylissä saada lamppuosan kiinnitetyksi tähteen. Minä löysin kirjaston katosta koukun. Siinä riippui hauska, valoilla koristettu pyörivä diskopallo, jonka nostin varovasti pois lattialle ja siinäpä taitaa olla edelleenkin. Asetin johdon koukkuun.
Seuraavaksi vain pyöräytin sakarat palloksi ja pujotin kannattimessa olevat hakaset tähdessä oleviin reikiin. Se oli siinä.
Hankalampaa oli rikkimenneen tähden saattamisessa toimintakuntoon. Teippasin repeämät rumalla ruskealla pakkausteipillä. Tavallinen teippi ei pitänyt yhtään. Sitten teippasin repeytyneiden kiinnitysreikien ympäristön niin, että keskelle jäi sopiva reikä lamppukannan hakasia varten.
Rumat teippikohdat ajattelin vetää valkoisella maalilla peittoon, mutta anti olla. Kun valo sytytetään tähteen, teippeihin ei kiinnitä mitään huomiota.
Muuten, kaikki mitä kartanolla tehdään, on suurta show´ta, jossa on menoa ja meininkiä. Mitään hämärän hyssyttelyä ja hissuttelua meillä ei harrasteta paitsi aika ajoin, kun asetumme aloilleen ihailemaan kättemme töitä. Katsotaan, mitä lähipäivät tuovat tullessaan. Ehdinkö järjestää joulukirppiksen vai en. Siinäpä jännitystä kerrakseen.
Kartano sai ensimmäiset jouluvalot myös pihan puolelle.
Ikean suuret joulutähdet ns. vierasverannalla, Airamin tallinlyhdyt porstuoiden välissä.
Tuiki tuiki tähtönen...
Kuistien välissä syvennyksessä sijaitsee keittiömme.
Tänään maantien puoli näytti tällaiselta.
Ensimmäinen tähti lensi jo kerran lattialle. Herra Kreivi ei onnistunut tähden yhdistämisessä kannattimeensa. Tähti repesi monesta paikkaa. Eniten harmitti, että pienet kiinnitysreikien kohdat repeilivät.
Sitten minä tartuin toimeen. Luin ohjeet huolellisesti. Herra Kreivi teki virheen siinä, ettei laittanut lampunkantaa johtoineen ensin koukusta roikkumaan, vaan yritti sylissä saada lamppuosan kiinnitetyksi tähteen. Minä löysin kirjaston katosta koukun. Siinä riippui hauska, valoilla koristettu pyörivä diskopallo, jonka nostin varovasti pois lattialle ja siinäpä taitaa olla edelleenkin. Asetin johdon koukkuun.
Seuraavaksi vain pyöräytin sakarat palloksi ja pujotin kannattimessa olevat hakaset tähdessä oleviin reikiin. Se oli siinä.
Hankalampaa oli rikkimenneen tähden saattamisessa toimintakuntoon. Teippasin repeämät rumalla ruskealla pakkausteipillä. Tavallinen teippi ei pitänyt yhtään. Sitten teippasin repeytyneiden kiinnitysreikien ympäristön niin, että keskelle jäi sopiva reikä lamppukannan hakasia varten.
Rumat teippikohdat ajattelin vetää valkoisella maalilla peittoon, mutta anti olla. Kun valo sytytetään tähteen, teippeihin ei kiinnitä mitään huomiota.
Muuten, kaikki mitä kartanolla tehdään, on suurta show´ta, jossa on menoa ja meininkiä. Mitään hämärän hyssyttelyä ja hissuttelua meillä ei harrasteta paitsi aika ajoin, kun asetumme aloilleen ihailemaan kättemme töitä. Katsotaan, mitä lähipäivät tuovat tullessaan. Ehdinkö järjestää joulukirppiksen vai en. Siinäpä jännitystä kerrakseen.
Kommentit
Lähetä kommentti
Kommentit tervetulleita. Loukkaavat kommentit poistetaan.