perjantai 12. helmikuuta 2016

Leivotaan leipää!

Leivotaan leipää ja annetaan remontin vieläkin odottaa.
Harmi kun kaupoista saa usein vain ns. pullaleipää ja sekin on valmiiksi viipaloituna ja muovipussiin käärittynä. Helsingistä sentään sai ostaa hyvää rapeakuorista leipää, täällä ei.
Niinpä tänään ryhdyin leipuriksi.
Ihan hyvän näköistä tuli, mutta maku ei ollut sellainen kuin tähtäsin. Mummon tekemä savolaisrieska eli piimään leivottu oli mielessäni ja uskoin voivani tehdä  samanlaista. Laitoin puolet vettä ja puolet rasvatonta piimää.

Mikä lopputulos: ihan kelvollista, mutta ei tarpeeksi suolaa, ei sitkoa eikä makua. Missä kohtaa meni väärin?

Suurin virhe varmaan oli leipoa leipää sämpyläjauhoista. Jauhoissa ei ollut tarpeeksi ohra- ja ruisjauhoja. Pullamaisuus johtui osaksi siitä. Lisäksi olisi pitänyt varmaankin kylmänostattaa taikina jääkaapissa yön yli, mutta ei tällä luonteella jaksa niin kauan yhden leivänteon kanssa vääntää.
Puoli tuntia taikina nousi ja nousikin hyvin. Uunissa leivät olivat 40 minuuttia 200 asteessa. Voitelin ne mummon reseptin mukaan piimällä! Ehkä tein taikinasta liian tiukkaa. Löysästä taikinasta tulee parempia leipiä.

Paistamisen jälkeen laitoin leivät puhtaan keittiöliinan alle vetäytymään, ettei kuori olisi liian rapsakka ja irtoaisi.

Seuraavalla kerralla otan peliin hiivaleipäjauhot ja leivon rieskan kokonaan piimään.
                                                Maku ei ole ihan sitä mitä hain.

                                                          Kantapala on paras.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommentit tervetulleita. Loukkaavat kommentit poistetaan.

Antiikkipöydän öljyäminen

Saimme lahjoituksena suvulta Pertin isovanhempien talosta heille kuuluneen antiikkipöydän jostakin 1900-luvun alusta. Pöydän pinta oli pahoi...