Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on maaliskuu, 2016.

Ripaus turkoosia sisustukseen

Pitkään pilviverhon takana majaillut aurinko yrittää saada valtaa. Ensimmäisenä aurinko ulottaa säteensä yläkerran keittiöön. Juuri kun ehdin ottaa kameran, aurinko karkaa näkyvistä. Ihanan valoisaa kuitenkin on. Jotkut värit seuraavat ihmistä koko iän. Minua seuraa turkoosi tai seuraanko minä sitä  - molempi parempi. Muotiasioihin en perusta, sen jo tiedättekin. Mikä näyttää omaan ja läheisten ihmisten silmiin hyvälle, riittää minulle. Sellainen sisustaja minä olen. Turkoosi tuli yläkerran keittiöön vaivihkaa valkoisen, mustan ja harmaan kaveriksi. Periaatteeni oli, etten hanki mitään uutta. Varastoistani löytyi Tampereen-asunnon turkoosi kaihdin, joka oli perua kirjastani Sisustus luo kodin (WSOY). Verhon ompeli Vallila. Turkoosi 70-luvun matto, joka palveli Helsingin-asunnon olohuoneessa, löytyi haja-asutusalueen roskiksesta vuosia sitten. Matto oli sahanpuruinen. Vintiltä varmaan suoraan auton takapaksiin nostettu ja roskikseen kiikutettu. Mikä matto! Mikä väri! Matto oli putip

Saunan ja suihkutilan kunnostamisen suunnittelua

Laatikollinen saunan ja suihkutilan kunnostamiseen tarvittavia tuotteita odottaa käyttöään. Lähdetäänpä liikkeelle alkutilanteesta. Se on aika lohduton. Kartanossa on minimaalisen pieni sisäsähkösauna ja suihkutila kodinhoitohuoneen jatkona. Rakennettu ilmeisesti 80-luvun lopulla. Suihkutilan seinien valkoiset laatat ovat ok. Sisäsaunan käyttö on tietääkseni ollut aika vähäistä johtuen siitä, että pihapiirissä on puilla lämmitettävä vanha hyvä sauna. Saunaa ja suihkutilaa tullaan jossain vaiheessa laajentamaan tilavan kodinhoitohuoneen puolelle, mutta tässä vaiheessa kun kaikkia suuria muutoksia ei voi nopeasti tehdä, tehdään sitten se mikä voidaan, mutta tehdään sekin hyvin. Ruskeankirjavankukertavat eli sanalla sanoen ikävän väriset laatat saunassa ja suihkutilassa kaipaavat muutosta, mikä saadaan aikaan käsittelemällä laatat täydellisesti uudestaan. Saunatilan seinät, katto ja lauteet käsitellään: pestään, sävytetään ja öljytään. Suihkutilan ja kodinhoitohuoneen välinen ovi sekä

Värikartat tiskiin!

Parasta rempassa on idea- ja suunnitteluvaihe. Tämän aamun aloitin keittämällä vahvat kahvit ja levittämällä Tikkurilan värikartat keittiön pöydälle. Mikä mieletön skaala! Melkein toivottamalta tuntuisi maalikaupassa ostaa juuri se sopivin maali tuhansien joukosta. En pystyisi. Mutta jos tuo muutaman väriesitteen kotiin ja tutkii niitä aikansa, alkaa varmistua oikeiden sävyjen löytäminen. Tietenkin on tärkeää ottaa viereen maalien kanssa yhteistä elämää jatkavien tuotteiden, kuten tapettien, huonekalujen ja tekstiilien sävyt. Oikeastaan, jos tunnustan, en edes juuri tällä hetkellä tiedä, mitä näillä ihanilla maaleilla maalaisin. Se hahmottuu kun kierrän talon ja näen, mikä paikka huutaa eniten uutta maalia. Sävy ei voi hypätä silmille näin vanhassa talossa. Jotain seesteistä, mutta yllättävää? Jotain piristävää, mutta ei päälle hyppäävää? Jotain romanttista, mutta ei imelää? Jotain tehokasta, mutta ei shokeeraavaa? Eniten kiinnostaisi maalata salien tapetit väliaikaisesti jollain

Portaiden kunnostus

No niin. Löytyihän se työvire uudelleen kun kävi hieman kurssiloilla piristäytymässä ja tapaamassa kollegoita ja monen alan asiantuntijoita. Tänään on ollut hurjan innostava päivä. Sen lisäksi, että olen tehnyt oikeita kirjoitustöitä, olen myös vihdoinkin jaksanut repiä yläkertaan vieviltä portailta irti ne kammottavat tummat kokolattiamatot. Mustaa liimaa jäi hirveä määrä portaisiin. Yritin rapsuttaa sitä pois vanhalla puukolla, kun mikään muu teräase ei tehonnut. Silti jäi nurkkiin melkoiset määrät töhnää. Imuri oli vieressä ja sitä mukaa kun rapsutin, imaisin moskat imuriin. Kuivaa tavaraa se on, joten ei vaaraa imurille. Muutaman rapun ehdin rapsutella. Sitten huomasin, etten pärjää ilman suojanaamaria. Kurkussa alkoi jo tökkiä. Jätin työn kesken vähäksi aikaa. Entiset tummat portaat ovat nyt kermanvalkoiset mustine liimatahroineen. Koska kuitenkin joudun maalaamaan raput, vaihdan värin valkoiseen. Nuo puunväriset seinät ja katto jäävät, sillä rakennustutkija Museovirastolta

Ompelin taftiverhot ruokasalin ikkunoihin

Viime syksynä, kun voitin raha-arvalla muutaman satasen, lähdin kangaskauppaan ostoksille. Halusin ostaa rakastamaani taftikangasta ja myös ostin sitä yli 20 metriä. Salien ikkunat ovat korkeat. Kangasta menee pelkästään yhteen verhonpuolikkaaseen kolme metriä. Ajattelin ompeluttaa ruokasalin verhot ammattilaisella. Asian vireillepano on kuitenkin jäänyt ja jäänyt. Kangasta olen roikottanut juhlasalin ikkunassa kuin malliksi. Eilen aamulla sitten lähdin asioille kaupungille suureen kangasliikkeeseen. Sama ketju, josta ostin Itiksen liikkeestä kyseisen kankaan syksyllä. Kyselin, mitä tulisi maksamaan ompelu sellaisille verhoille, joissa olisi vanua välissä. Yhden verhon ompeluhinnaksi tulisi 60 euroa, joten kahteen ikkunaan ommellut verhot maksaisivat 240 euroa. Olin pyörtyä. Lähdin hiljaisena kaupasta. Olinpa taas hölmö. Kuvailin laveasti, millaisia verhoja tarkoitan ja olin jo tekemässä tilausta, kun kysyin hintaa. Sitten luikinkin tieheni. Myyjien säälivät katseet sävyttivät pois