sunnuntai 10. huhtikuuta 2016

Kivenpyöritystä & navetan seinustan siistimistä

Takki oli aivan liikaa tänään varsinkin puutarhatöitä tehdessä. Ryhdyin hieman kivisempään projektiin, josta ei meinannut tulla loppua lainkaan. Navetan seinustalle oli kasautunut vuosikymmenten mittaan sitä sun tätä tarpeetonta, mm. puulavoja ja rautaromua.
Päätin, että tulevana kesänä tarpeeton roina ei ole silmiä häiritsemässä.
Haravointia ja siistimistä. Sitten aloinkin tehdä noin puolen metrin leveää kiveystä navetan seinän kupeeseen, etteivät nokkoset enää pääse valloittamaan aluetta.

Kiveyksen päälle laitan sitten ruukkuja, joissa kasvatan yrttejä.

Kiviä ei tarvinnut etsiä. Niitä on joka paikassa. Sommittelin kiviä paikalleen ja tein jo pätkän valmista, kunnes tajusin, että niiden alle olisi hyvä laittaa rikkaruohojen kasvua ehkäisevää maanpeittokangasta, muovia tms.

Löysinkin navetasta vanhoja muoveja. Asettelin ne kivien alle. Reuna-aidaksi sommittelen varastossa turhan panttina olleita kattotiilen palasia. Täytyypä vielä oikaista rivit ja asetella tiilet lomittain, niin tulee kauniimpaa. Huomenna homma jatkuu.

Pitihän sitä heti kokeilla kesken työn, miltä ruukut näyttävät kiveyksen päällä.
               Kevät on raivaamisen aikaa. Navetan seinustalta lähtevät nyt ylimääräiset roinat.

                                         Tässä on vielä säätämistä, etteivät tiilet mutkittele kuin mato.
                                        
                                      Maan sisästä riuhdottu riimu kuivumassa.


2 kommenttia:

  1. Miten silmiä hivelevää...kiveä, vanhaa navetan seinää ja saviruukkuja...niin kaunista ja levollista. Voimia uurastajalle ja kaunista kevättä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos anonyymi! Olen sisähommissa nyt, mutta säätila kyllä innostaa viemään askeleet tuonne navetan seinustalle, jossa jatkan urakkaani (ei tunnu urakalta, koska on niin mukavaa puuhaa).

      Poista

Kommentit tervetulleita. Loukkaavat kommentit poistetaan.

Antiikkipöydän öljyäminen

Saimme lahjoituksena suvulta Pertin isovanhempien talosta heille kuuluneen antiikkipöydän jostakin 1900-luvun alusta. Pöydän pinta oli pahoi...