Niin, miksi remontit viivästyvät? Yläkerran portaista revin jo viikkoja sitten pois kokolattiamaton. Rapsuttelin liimoja ja maaleja pois. Hioin. Sitten homma keskeytyi.
Meillä on Lumi-kissa, joka työntää nokkansa ja tassunsa joka paikkaan. Maaleihin en ole voinut tarttua ennen kuin pihaan tuodaan asuntovaunu, jossa kissa voi yöpyä pari yötä. Lumi ei ymmärrä työtekniikkaa: astu joka toiselle askelmalle. Maalata siis joka toinen askelma ja kuivumisen jälkeen taas sama. Lumia en raaski myöskään teljetä johonkin huoneeseen pitemmäksi ajaksi. Eihän se mitään kissanelämää olisi. Mikä ihana tekosyy taas tekemättömille töille!
Asuntovaunu oli eiliseen saakka talvisäilössä. Kun se tuotiin pihaan, kissa syöksyi heti verannan ikkunaan (meillä on sisäkissa, jota kuljetetaan ulkona valjaissa) ja alkoi maukua. Totta se oli: hänen korkeutensa paratiisi oli jälleen pihassa ja lähes yksinomaan hänen arvovaltaisessa käytössään. Niin kissa itse luulee. Asuntovaunu on Lumille kiistaton autuus.
Kun laitoin kissalle valjaat ja vein ulos, se lähti kuin noiduttuna silmät loistaen ja suu määrätietoisesti supussa vetämään asuntovaunua kohti. Olisi halunnut olla siellä aamuun asti, mutta yhdentoista maissa illalla hain sen pois väkisin. En voi käsittää, mikä asuntovaunussa oikein kiehtoo.
Portaiden maalaaminen alkaa heti kun kissa voi yöpyä vaunussa. Ensin pitää löytää asuntovaunun oma lämmitin (hukassa). Eihän nyt kissa sovi yövyttää kylmässä.
Myös alasaunan remontti odotuttaa itseään. Työvälineet ja -tarpeet on hankittu, joten työ voi alkaa koska vain. Pientä viimeistelyä olemme suorittaneet yläkerran jokaisessa huoneessa. Minusta on tullut pedantti. Olen nuohonnut esimerkiksi lattioita poistaen pieniä maalitippoja teräaseen kanssa ja toisessa kädessä on ollut maalipensseli, jolla olen korjaillut pieniä huolimattomuusvirheitä pattereiden ja kiintokaappien alta.
Viime päivinä olemme myös huhkineet puutarhassa, kehitelleet aika kivoja yrttilaatikoita navetan romuista ja eilen istutin ensimmäiset, sisällä siemenistä kasvattamani tuoksuherneet ulos vanhoihin kukkakoreihin. Saa nähdä, jaksavatko voimistua, kovin ovat hentoisia varsiltaan.
Isot ruukut ja näkyviin jätetyt ruukunpalaset sopivat minun tyyliini.
Meillä on Lumi-kissa, joka työntää nokkansa ja tassunsa joka paikkaan. Maaleihin en ole voinut tarttua ennen kuin pihaan tuodaan asuntovaunu, jossa kissa voi yöpyä pari yötä. Lumi ei ymmärrä työtekniikkaa: astu joka toiselle askelmalle. Maalata siis joka toinen askelma ja kuivumisen jälkeen taas sama. Lumia en raaski myöskään teljetä johonkin huoneeseen pitemmäksi ajaksi. Eihän se mitään kissanelämää olisi. Mikä ihana tekosyy taas tekemättömille töille!
Asuntovaunu oli eiliseen saakka talvisäilössä. Kun se tuotiin pihaan, kissa syöksyi heti verannan ikkunaan (meillä on sisäkissa, jota kuljetetaan ulkona valjaissa) ja alkoi maukua. Totta se oli: hänen korkeutensa paratiisi oli jälleen pihassa ja lähes yksinomaan hänen arvovaltaisessa käytössään. Niin kissa itse luulee. Asuntovaunu on Lumille kiistaton autuus.
Kun laitoin kissalle valjaat ja vein ulos, se lähti kuin noiduttuna silmät loistaen ja suu määrätietoisesti supussa vetämään asuntovaunua kohti. Olisi halunnut olla siellä aamuun asti, mutta yhdentoista maissa illalla hain sen pois väkisin. En voi käsittää, mikä asuntovaunussa oikein kiehtoo.
Portaiden maalaaminen alkaa heti kun kissa voi yöpyä vaunussa. Ensin pitää löytää asuntovaunun oma lämmitin (hukassa). Eihän nyt kissa sovi yövyttää kylmässä.
Myös alasaunan remontti odotuttaa itseään. Työvälineet ja -tarpeet on hankittu, joten työ voi alkaa koska vain. Pientä viimeistelyä olemme suorittaneet yläkerran jokaisessa huoneessa. Minusta on tullut pedantti. Olen nuohonnut esimerkiksi lattioita poistaen pieniä maalitippoja teräaseen kanssa ja toisessa kädessä on ollut maalipensseli, jolla olen korjaillut pieniä huolimattomuusvirheitä pattereiden ja kiintokaappien alta.
Viime päivinä olemme myös huhkineet puutarhassa, kehitelleet aika kivoja yrttilaatikoita navetan romuista ja eilen istutin ensimmäiset, sisällä siemenistä kasvattamani tuoksuherneet ulos vanhoihin kukkakoreihin. Saa nähdä, jaksavatko voimistua, kovin ovat hentoisia varsiltaan.
Kommentit
Lähetä kommentti
Kommentit tervetulleita. Loukkaavat kommentit poistetaan.