perjantai 4. marraskuuta 2016

Työtilan vaihto voi piristää

Tietokoneen siirtämiseen työhuoneesta toiseen huoneeseen voi löytyä useitakin syitä. Yksi voi olla pelkästään vaihtelunhalu. Huoneiden erilainen tunnelma voi inspiroida. Miksi siirsin tietokoneeni uudistettuun yläkerran keittiöön varsinaisesta työhuoneestani? Syy oli kentässä. Kun menin nettiin, yhteys katkesi, sillä jokin häiritsee kenttää, vaikka masto on vain sadan metrin päässä. Viereisessä huoneessa netti pelaa mainiosti.
Tutkittuamme aikamme tulimme siihen tulokseen, että syy löytyy uunin muurista, joka on kentän keskellä. Tuntuu kyllä täysin tuulesta temmatulta ajatukselta, mutta keksikää parempi.

Oikeastaan keittiön pöydän äärellä onkin aika kiva naputella tekstiä. Varsinkin nyt, kun taas(kin) aurinko paistaa. Keittiö suorastaan kylpee valossa.
Yläkerran huoneet ovat vähällä käytöllä, joten täällä paikat pysyvät siisteinä. Joskus teemme yläkertaan retkiä iltaisin ja katselemme musiikkihuoneessa televisiota tai kuuntelemme levyjä. Kyllä, kuulitte oikein, levyjä. Aitoja vinyylilevyjä, joita on sadoittain.

Päivisin yritän ahertaa ja kirjoittaa. Suunnittelen uutta kirjaa, mutta sen kirjoittaminen vaatii täydellistä keskittymistä. Ailahtelevaisena, kiiruhtavaisena ja kärsimättömänä, suorastaan paskana ihmisenä en millään malttaisi pysyä paikallani. Miten ihmeessä olen saanut kirjoitetuksi jo viisi kirjaa? Siten, että olen rääkännyt itseäni ja pakottanut itseni kurinalaisuuteen. Vielä sitä hetkeä ei ole tullut tässä talossa, jossa on koko ajan niin paljon muuta tekemistä. Niin kauan kun paikat ovat rempallaan, minusta ei ole kirjailijaksi. Tai, mistä sitä tietää. Ainakin kirjan idea kantaisi hyvin. Päässäni olen kirjan jo kirjoittanut, puuttuu enää, että istun alas ja teen sen.

Toin yrtit ulkoa viime hetkellä ennen pakkasia. Basilika hieman kärventelee, mutta rosmariini, sitruunamelissa ja timjami voivat hyvin.

Kunnostustöihin käyn käsiksi toivottavasti pian. Seuraavana on vuorossa alakerran makuuhuoneen yhden seinän maalaus. Maalipurkki on odottanut eteisaulassa jo kuukausia. Mies on yrittänyt jo monta kertaa kantaa purkin varastoon ja aina olen älähtänyt: tarvitsen sitä huomenna!
Juuri niin, huomenna, ehkä.
                                Yläkerran melkein itse tehdyssä keittiössä vallitsisi ihana työskentelyrauha.
                             Työhuoneeni on tyhjä ja työpöytä aika siisti, kun minä olen poissa.
                                                           Yläkerran aulan sommitelmia.
                                      Vähitellen olen vaihdattanut oviin kauniimpia kahvoja.
                                        Kirjoituspaikkani takaseinällä on aarteita navetasta.

4 kommenttia:

  1. Heippa!
    Voi kuinka kauniisti olet siellä sisustanut! Aivan täydellistä! Kiva, kun taas kirjoitit, varmasti moni on jo odotellut. Toivottavasti lukijat osavaat myös tsempata remontoijia! Minun mielestäni olet ankara itsellesi - et ole yhtään mikään p! Olet luova ihminen,ja se vaikuttaa tapaasi toimia. Me olemme erilaisia, mutta niiiin arvokkaita jok´ikinen :)

    Siunattua ja valoisaa alkutalvea!

    Sinulle: https://www.youtube.com/watch?v=PAf14W5WEME

    VastaaPoista
  2. Kiitos Sanni tsemppaamisesta! Ihanaa kuulla. Todellakin, itselleen pitäisi muistaa olla armollisempi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu aivan ihanaa että taas kirjoitit ja lisäsit kuvia kauniista kartanostasi. Olinkin jo vähän huolissani, että mihin katosit vadelmakauden jälkeen. Että et suinkaan lannistunut satakuntalaiseen jöröyteen. Kaikkea hyvää sekä sinulle että projekteillesi! toivoo Mummo kylätieltä

      Poista
    2. Todellakin katosin. Marjoja tuli joka puolelle. Mustikoita, puolukoita ja taas mustikoita. Keräsin hulluna jokaisena vapaahetkenä. En koskenut kunnostustöihin koko aikana. Nyt virittelen. Tervetuloa joulumyyjäisiin 3.12.-4.12. ja kreikkalaista ruokaa lauantaina 3.12. klo 12.30, 14 ja 15.30. Pöytävaraukset sähköpostiin paula.bagge@tuorsniemi-spirit.com

      Poista

Kommentit tervetulleita. Loukkaavat kommentit poistetaan.

Antiikkipöydän öljyäminen

Saimme lahjoituksena suvulta Pertin isovanhempien talosta heille kuuluneen antiikkipöydän jostakin 1900-luvun alusta. Pöydän pinta oli pahoi...