Siirry pääsisältöön
Oma piha, oma aika

Elokuu on kuukausista parhain kaikin puolin. Ehkä juuri siksi, että olen syntynyt elokuussa. Tunnen nahkani alla elokuun läpikotoisin, sen lämpimät yöt, usvaiset kosteat aamut ja polttavan päivän.
Kaikki kypsyy. Juice lauloi ...elokuu, kun minä olen viljaa...  - ehkei ihan sentään, sillä oloni on mitä mainioin: vadelmat, viinimarjat ja karviaiset odottavat joka päivä poimijaansa. Mustikat saavat odottaa vielä metsässä.

Pidän siitä, ettei kaikki ole niin viilattua ja höylättyä, ei, vaikka oltaisiin kartanon pihamaalla. No, kartano onkin romuromanttinen, miksei myös kaikki muu! Paremmin pihalle sopivat ruostuneet menneen ajan romut, kuin modernit koristeet. Tuorsniemen kartano tunnettiin maatilakeskuksena jo 1800-luvulla. Hunajatilanakin Tuorsniemi on tunnettu. Siitä muistutuksena tien varressa on nyt Pertin tallinvintiltä raahaama "mehiläiskoti", jota ensin koirankopiksi luulimme. Itse halusin tien viereen myös yhden maitotonkan.

Romu pyörä kertoo lopullisen totuutensa siitä, keitä vanhan ajan ja tavaran rakastajia kartanossa asuu.
Jotenkin kotoisampaa näin.

Eilen ilmestyneestä Oma aika -lehdestä muuten voit lukea, millaisia tunteiden myllerryksiä koimme maalle muutettuamme kolme vuotta sitten. Haastattelin itseäni ja kirjoitin jutun. Ikävä Helsinkiin? Ei enää yhtään.


                                       Hankkiessamme tonkan, siihen oli jo valmiiksi kirjoitettu drinkin nimi.


                                    Navetasta löytyi hieno pöytä ja mehiläislaatikoita (luulisin) tasoksi.
                                        Olen onnekas, kun navetasta löytyy vieläkin ihania pihan koristuksia.
                                                          Ulkokypyläkin koristautui.
                           Isännän tien viereen raahaama mehiläiskoppi muistuttaa vanhasta ajasta.
                                        Romuromantikkojen romuja aidan vieressä.
                                          Jihuu mikä ruoste.
                                        Kohta valaisee kynttilänvalo elokuun tummuvia iltoja.

Kommentit

Lähetä kommentti

Kommentit tervetulleita. Loukkaavat kommentit poistetaan.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Laattojen saumauksen uusiminen

Kunnostus tehty yhteistyössä Kiilto Oy:n kanssa. Äidilläni oli tapana sanoa, että laiska se töitään luettelee. Sanonta pitää joskus paikkansa, mutta ei minun tapauksessani. Töiden luetteleminen kun kuuluu työni kuvaan. Blogin pitäjällä pitäisi olla aina uutta remonttitarinaa kehissä. Ja onhan sitä. Perjantaina aloitin uusia yläkerran suihkuhuoneen laattojen saumoja. Ne olivat niin huonot, että pahaa teki. Sain kuulla, että vesieristys oli kunnossa, joten uskalsin ryhtyä pikaremonttiin. Säästyin tällä kertaa täydelliseltä lattian purkamiselta ja uuden tekemiseltä. Siihen olisikin pitänyt palkata ammattilainen. Korostan, että kyseessä on pikaremontti, joka antaa hieman lisäaikaa lattian käytölle. Tarkoitus olisi laatoittaa suihkuhuoneen seinät ja lattia kokonaan uudelleen lähitulevaisuudessa nykyaikaisilla, makeilla laatoilla. Minun kuitenkin pitää saada kylpyhuone asialliseen kuntoon nopeasti, sillä yöpyjiä on tulossa yläkertaan jo kuukauden päästä. Jos tilassa on lattialämmitys

Portaiden kunnostus

Juttu tehty yhteistyössä Tikkurilan kanssa. Kiitän ohjeista. Portaat ovat nyt olleet viikon päivät käytössä. Ihmeelliseksi portaiden maalauksen teki se, että maali kuivui todella nopeasti. Ilmeisesti nopeasti käyttöön otettavien tilojen maalit ovatkin tehty ominaisuuksiltaan erilaisiksi  - näin arvelisin. Kaikkein työläin vaihe portaiden kunnostamisessa oli kokolattiamaton liiman irrottaminen ja pintojen hiominen pohjamaalia varten. Liima ei oikein irronnut millään konstilla. Hiomalaite vain siirsi liimamöykkyjä edes takaisin, mutta kiinni ne jäivät. Lopuksi tartuin puukkoon ja rapsuttelin aikani kuluksi jokaisen rapun liimasta ja kyllä aikaa kuluikin, voin tunnustaa. Päiviä ja viikkoja meni ja yhä rappuset olivat remontin alla. Lopulta päätin, että nyt riittää. Santapaperilla hioin raput vielä kertaalleen ja imuroin huolellisesti pölyt pois. Sitten otin käyttöön mainion Tikkurilan Maalipesu -tuotteen. Sillä sain melkoisen määrän likaa irtoamaan mielestäni jo täysin puhtaista po

Vaatekaappien maalaus

Tehty yhteistyössä Tikkurilan kanssa. Kartanon arkiporstuan aulassa oli puunväriset toimistokalusteiden näköiset vaatekaapit. Mitä puuta? Ei ota selvää, eikä sillä ole väliä. Pääasia, että rumana pitämäni kaapit muuttavat ulkonäköä rajusti. Se tapahtuu maalaamalla. Toinen vaihtoehto olisi ollut kiikuttaa kaapit kierrätykseen, mutta uusien kaappien ostoon ei ole - kuinkas taas ollakaan - rahaa. Kyselin Tikkurilan maalilinjalta ammattitaitoisilta neuvojilta, mitä kaappien suhteen tulisi tehdä. Sain taas pätevän vastauksen: ilman tartuntamaalia on turha yrittääkään. Se tarkoittaa sitä, että vaikeasti maalattavat kaapit on maalattava ainakin kahteen kertaan. Asiaa helpotti hieman se, että Otex-tartuntamaalin pystyi sävyttämään samalla sävyllä kuin varsinaisen maalin. Valitsin puolihimmeän Helmi-kalustemaalin sävyksi Takoraudan, TYT Y500.   Mustan maalin kanssa piti olla todella varovainen, ettei sottaisi joka paikkaa. Suojasin lattian, käytin runsaasti maalarinteippiä ja pukeuduin ke