sunnuntai 7. tammikuuta 2018

Tarhapäivänlilja 'Bonanza'

Laitoin pari alennuskorista ostamaani sipulia isoon ruukkuun kasvamaan ulos puupenkin päälle. Oli toukokuu. Ajattelin, että eksoottinen ja isokokoiseksi kasvava lilja ehtisi kukkaan heinä-elokuussa. Toisin kävi. Lilja vain kasvatti oksia. Loppukesästä sillä oli korkeutta jo 80 cm. Ei tietoakaan kukkavanoista.
Kun pakkasyöt lähestyivät, toin ruukun verannalle ja siitä vähitellen sisätiloihin. Oksat kuihtuivat lähes kokonaan. Yläkerrassa majaileva kukka oli surkea näky. Teki mieli heittää se roskiin.

Marraskuussa lilja alkoi kasvaa uudelleen. Kukkavana tulla tupsahti yllättäen, lähes salaa joulukuun lopulla. Oli vain ajan kysymys, koska ensimmäinen kukka puhkeaa. Tarkkana piti olla, sillä kyseessähän on päivänlilja.

Tammikuun alkupäivinä lilja puhkesi kukkaan. Kukan syvänkeltainen ja tummanpunainen yhdistelmä synnyttää vilunväreitä  - niin kaunis se on.
Suunnittelin, että kuvaan sen myöhemmin illalla. Kun tulin kameran kanssa, kukka olikin jo surkastunut. Laskin, että vielä on jäljellä viisi nuppua. Niiden suhteen pidän vahtia yllä.
Tässä vaiheessa on avautunut jo kolme kukkaa. Vielä on jäljellä kaksi.

Nämä kaksi kukkaa avautuivat yhdessä ja yhdessä ne myös tänään tulevat kuolemaan. Traagista. Kukkien kasvattaminen on kuin itse elämä. Syntymän ihmettä ja kuoleman salaisuutta.
                                         Bonanza-tarhapäivänliljan toinen kukka.
                                     Paisuu ja paisuu kunnes avaa kukkansa kauniin.
                                               Siirsin liljan ikkunalle yrttien lähelle.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommentit tervetulleita. Loukkaavat kommentit poistetaan.

Kukat pitävät nuorena

Kaikkea tapahtuu ja sattuu. Blogi voi olla tauolla kuukausia. Ja sitten: PAM! Kukkia taivaan, tai pikemminkin maan täydeltä. Niin voisi sano...