lauantai 7. heinäkuuta 2018

Vaatekaappien maalaus

Tehty yhteistyössä Tikkurilan kanssa.

Kartanon arkiporstuan aulassa oli puunväriset toimistokalusteiden näköiset vaatekaapit. Mitä puuta? Ei ota selvää, eikä sillä ole väliä. Pääasia, että rumana pitämäni kaapit muuttavat ulkonäköä rajusti. Se tapahtuu maalaamalla. Toinen vaihtoehto olisi ollut kiikuttaa kaapit kierrätykseen, mutta uusien kaappien ostoon ei ole - kuinkas taas ollakaan - rahaa.

Kyselin Tikkurilan maalilinjalta ammattitaitoisilta neuvojilta, mitä kaappien suhteen tulisi tehdä. Sain taas pätevän vastauksen: ilman tartuntamaalia on turha yrittääkään. Se tarkoittaa sitä, että vaikeasti maalattavat kaapit on maalattava ainakin kahteen kertaan.
Asiaa helpotti hieman se, että Otex-tartuntamaalin pystyi sävyttämään samalla sävyllä kuin varsinaisen maalin. Valitsin puolihimmeän Helmi-kalustemaalin sävyksi Takoraudan, TYT Y500.  
Mustan maalin kanssa piti olla todella varovainen, ettei sottaisi joka paikkaa. Suojasin lattian, käytin runsaasti maalarinteippiä ja pukeuduin kerrankin maalarimestarin asuun eli risaisiin mustiin trikoisiin ja valmiiksi maalitahraiseen paitaan. Kädet suojasin kertakäyttöhanskoilla. Silti pieniä maalitahroja tuli sinne tänne, mutta sain ne heti pyyhittyä pois, sillä maali on vesiliukoinen.

Minulla on korkeanpaikankammo, mutta päätin silti nousta keittiöjakkaran päälle ylettääkseni joka paikkaan. Tietenkin suojasin myös jakkaran. Jos sen olisin sotannut, olisi syntynyt suuri huuto.
Päätin maalata yhteen syssyyn kaikki kaapit. Pieni kahvitauko välillä. Sitten odotin seuraavaan päivään tartuntamaalin kuivumista (olisi voinut maalata jo samana päivänä, mutta en jaksanut).
Seuraavana päivänä avasin kalustemaalipurkin ja aloin maalata. Todellakin, yksi kerta näytti riittävän joskin jotkut kohdat olisivat kaivanneet toisen pintakerroksen. Onkin tärkeää, että maalaa tasaisesti eli ottaa pensseliin maalia aina saman verran ja sivelee samalla tekniikalla joka kohdan.
Ja aina on muistettava, että itse tehty on itse tehty. Siitä ei voi valittaa. On vain hyväksyttävä se, mikä tuli tehdyksi tai olisi pitänyt toimia toisin ja tilata ammattimaalari.

Maalausta ei häirinnyt tai pikemminkin viivyttänyt mikään muu kuin se tyypillinen asia: kymmeniä kertoja otin taakse pari askelta ja ihastelin työn jälkeä ja ruman kaapin vaiheittaista komistumista.

Peilisyvennykseen liisteröin tapetin. Minulla oli vielä jäljellä Designers Guildin kukkatapettia Sisustus luo kodin -kirjani ajoilta. Silloinhan makuuhuoneeni yksi seinä oli tapetoitu kirjaa varten samaisella Designers Gildin ihanuudella.

No niin, valmista tuli ja kaikki sujui niin kuin piti mitä nyt aulan valkoiset verhot töhriintyivät hieman. Pari paikkaa jäi valkoiseksi, sillä riuhtaisin maalarinteipin liian aikaisin pois. Se veti maalin mukanaan. Jos on ehtinyt jo viedä maalit varastoon, musta tussi on pienten valkoisten plänttien peittämiseen mainio!




                                   Nyt sietää vaikka peilailla.
                              Puolihimmeä maali kiiltelee aika paljon. Himmeä olisi ollut kaikkein paras.
                        Aula on iso (huoneen kokoinen), tässä on vain maalatusta osuudesta osa.

                                                      Tapetti Designers Gild.

                                                             Vaiheessa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommentit tervetulleita. Loukkaavat kommentit poistetaan.

Retrottaa, euron verhot kodinhoitohuoneeseen

Eilen minua viehätti kirpparikäynnilläni 70-luvun paksut, puuvillaiset retroverhot. Noukin ne itselleni eurolla. Pesin ja silitin. Pujotteli...